Järvien seuranta

Etelä-Suomen rannikon vesistöalueet ovat yleisesti melko vähäjärvisiä. Vantaanjoen vesistöalueen järvisyys on noin 2 %. Vähintään 1 ha kokoisia järviä vesistöalueella on noin 110 kpl. Suurin osa järvistä ja altaista on hyvin pieniä ja suurimmillekin järville on ominaista mataluus. Vesistöalueen länsiosien moreeni- ja hiekkamaiden järvet ovat kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia. Savikkoalueiden järvet ovat sameita ja runsasravinteisia.

Vantaanjoen vesistöalueella on yli 100 ha:n suuruisia järviä 11 kpl. Nurmijärven ja Hyvinkään rajalla sijaitsee lisäksi Sääksjärvi, joka on laskuojaton pohjavesijärvi.

Vähäjärvisellä vesistöalueella pienten järvien ja lampien merkitys luontotyyppinä ja virkistyskäyttöympäristönä on tärkeä. Tietoa pienvesien tilasta voidaan käyttää sekä vesistön tilan arviointiin että vesien suojelua, kunnostusta ja käyttöä palvelemaan.

Seuranta

Vedenhankintaan ja kunnostukseen liittyvää säännöllistä veden laadun tarkkailua tehdään vain muutamilla vesistöalueen järvillä (Sääksjärvi, Vihtilammi, Ridasjärvi ja Rusutjärvi). Tuusulanjärven ja Hirvijärven veden laadun seurantoihin osallistuvat alueelliset ELY-keskukset.

Maakuntajärvemme, Tuusulanjärven, tilan parantamiseksi on pitkään tehty vesiensuojelutyötä. Järven kunnostushankkeessa järven kuormitusta, veden laatua ja kalastoa on tutkittu paljon (lisätietoa: www.tuusulanjarvi.org).

Hyvinkäällä ja Riihimäellä aloitettiin järvien ja lampien veden laadun säännöllinen seuranta 2006. Ekologiselta tilaltaan erinomainen Hirvijärvi ja hyvä Suolijärvi sijoittuvat molempien kuntien alueelle ja seuranta tehdään yhteistyönä.

Hyvinkäällä seurantakohteita on kolmisenkymmentä ja niistä otetaan vesinäytteitä kolme – kuuden vuoden välein. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on hoitanut seurannan. Tuloksista laaditaan vuosittain raportti, mihin voi tutustua tästä. 

Riihimäellä seurannassa on ollut kuusi järveä, kolme lampea sekä purovesiä. Näytteitä on otettu kolme – kuuden vuoden välein vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Tulokset on raportoitu seurantavuosina ja niihin voi tutustua tästä.

Useimmat Hyvinkään ja Riihimäen järvet ovat pieniä humusjärviä. Monet niistä kuuluvat ekologiselta tilaltaan hyvään luokkaan. Kytäjärvi, Paalijärvi, Sykäri ja Keravanjärvi ovat runsashumuksisia järviä ja niissä on ravinteita runsaasti.

Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven pienten lampien ja järvien seuranta-aineistot osoittavat useissa tapauksissa, että humuksen huuhtoutuminen vesiin on lisääntynyt ja sen myötä järvien väriluvut ovat kasvaneet 1980-luvun arvoihin verrattuna. Yhtenä syynä tähän pidetään leutojen talvien yleistymistä. Viime vuosien metsähakkuut ovat joillain alueilla rehevöittäneet myös pienvesiä. Vesien happamoitumiskehitys on sen sijaan pysähtynyt rikkilaskeuman vähenemisen myötä, ja useimpien pienvesien kyky vastaanottaa happokuormaa on nyt tyydyttävä.

Nurmijärven kunta on tutkinut säännöllisesti tarkkailuvelvoitteeseen perustuen Nurmijärven ja Hyvinkään rajalla sijaitsevan Sääksjärven ja siihen laskevan Vihtilammen veden määrää ja laatua. Nurmijärveltä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantaohjelmaan kuuluvat Herusten järvet, Vaaksinjärvi ja Valkjärvi.

Järviwiki on Suomen järvien oma verkkopalvelu. Sieltä löytyvät perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvestämme sekä valmiit työkalut, joilla kaikki palveluun rekisteröityvät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja. Löydät palvelun osoitteesta www.jarviwiki.fi. Yhdistys on ottanut tavoitteeksi täydentää Järviwikiin tietoa seuraamiltamme järviltä.