Hulevedet

Voimakas rakentaminen on lisännyt tarvetta peitetyiltä pinnoilta tulevien hulevesien hallintaan. Hulevesien suora johtaminen ojiin ja pieniin virtavesiin on aiheuttanut taajamatulvia ja voimakkaita virtaamavaihteluita sekä hygieenisiä haittoja vesistöissä. Yhdistyksen hulevesiprojektien tavoitteena on yhdistyksen hallituksen linjauksen mukaisesti: Verkostoitumisen edistäminen yhteisiä hulevesitapaamisia järjestämällä tiedonkulun lisäämiseksi kuntien kesken ja tiedon kokoaminen rakentamisen vaikutuksista hulevesien laatuun.

Yhdistyksen jäsenistölle on jaettu tietoa erilaisista hulevesien luonnonmukaisista käsittely- ja johtamisratkaisuista. Vantaalla yhdistys oli mukana tutkimassa miten suojeltu korpi toimii yläpuolelta tulevien teollisuus- ja liikennealueiden hulevesien puhdistajana. Yhteistyötä on tehty myös muun muassa Helsingin Yliopiston Metsätieteen laitoksen kanssa, jonka koordinoimassa Keidas-hankkeessa vesiensuojeluyhdistys on mukana.

Keidas-hanke

Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen koordinoimassa Life+ -Keidas –hankkeessa on tavoitteena rakentaa taajamiin ympäristöä suojelevia maisemarakenteita ja seurata niiden vaikutuksia veden laatuun, eliöstöön ja kasvihuonekaasujen muodostumiseen. Hankkeessa ovat mukana Vihdin kunta, Uudenmaan Ely-keskus ja vesiensuojeluyhdistys. Hankkeessa järjestetään kohdevierailuja ja luontokoulutoimintaa. Yhdistyksen tehtävänä on erityisesti Nummelan kosteikkoalueelle tulevien ja kosteikolta lähtevän veden laadun seuranta ja näytteenotto sekä hankkeen tulosten välittäminen sidosryhmille ja muu valistustoiminta. Hankkeen koordinaattori on PhD Outi Salminen Helsingin yliopistolta. Hankkeen sivut löytyvät osoitteesta: (www.helsinki.fi/taajamakeitaat/) ja (www.helsinki.fi/urbanoases/)

                                                           

 

Tutkimus hulevesikuormitteisten purojen veden laadusta Vantaalla

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys oli mukana vuosina 2011–2012 Vantaan alueella sijaitsevien Kylmäojan ja Kirkonkylänojan veden laatua automaattimittauksin selvittäneessä tutkimuksessa.

Tutkimuksesta valmistuneeseen raporttiin koottiin vuosien 2011–2012 aikana Vantaan alueella toteutettujen pienten purojen automaattisen veden laadun seurannan keinoin toteutettujen mittausten tulokset. Kyseiset purot, Kylmäojan itäinen haara ja Kirkonkylänoja, ovat molemmat intensiivisen maankäytön puristuksissa joutuneet ahtaalle ja se näkyy myös näiden purojen veden laadussa. Kylmäojan itäisen haaran valuma-alueella sijaitseva Kylmäojan korpi muodostaa Uudenmaan tiheään asutulle alueelle harvinaisen ekosysteemin, jolla on myös veden laatuun vaikuttavia ulottuvuuksia. Kirkonkylänojan valuma-alueelle on suunniteltu veden määrän ja laadun hallintaan soveltuvan altaan rakentamista. Molemmat purot laskevat Keravanjokeen ja edelleen Vantaanjokeen. Vaikka näiden purojen veden laadulla olisikin Keravanjoen ja Vantaanjoen kokoisten jokien vedenlaatuun niiden pieninä sivu-uomina vain vähäinen vaikutus, ovat ne itsenäisinä puroekosysteemeinä tarkasteltuina kestokykynsä rajoilla.

Kylmäojan itäinen haara on alueen teollisuuden, liikenteen ja rakentamistoimien vaikutusten puristuksessa. Huolestuttavaa on erityisesti Kylmäojankorven yläpuolisen alueen veden laatuun vaikuttava toiminta. Sähkönjohtavuudet ovat hyvin korkeita johtuen tie- ja piha-alueiden suolauksesta. Korkeat suolapitoisuudet saattavat vaikuttaa puroeliöstön lajistoa yksipuolistamalla. Mittausjaksoilla Kylmäojassa on myös todettu öljyhiilivetyjen kohonneita pitoisuuksia ja päästön alkuperä on jäljitetty tietyn teollisuustoimijan varikkoalueelle. Vesi on luonnostaan hieman sameaa, hyvin humuspitoista ja ruskeaa ja se sisältää paljon rautaa.

Kylmäojan vedestä mitattiin hyvin korkeita sähkönjohtavuusarvoja teillä ja teollisuusalueiden pihoilla liukkaudentorjuntaan käytettävän suolan huuhtoutumisen takia.

Taajama- ja teollisuusalueiden hulevesien hallinnassa tulisi myös keskittää näiden vesien määrän ja laadun hallintaa jo mahdollisimman aikaiseen vaiheeseen. Pienten vesimäärien käsitteleminen useiden yksittäisten menetelmien avulla paikallisesti lähellä kuormituslähdettä, on helpompaa kuin yrittää puhdistaa suuria vesimääriä kauempana kuormituksen lähtöalueesta. Kiinteistökohtaisesti mahdollisimman tehokkaasti käsitellyt hulevedet johdettuna imeytyksen tai muun valuntaa tasaavan ratkaisun kautta vähentäisi vesistöihin kohdistuvaa laadullista ja määrällistä kuormitusta.

Vantaanjoen valuma-alueella, johon myös Kylmäoja kuuluu, asuu yli miljoona ihmistä ja asuin- ja teollisuusrakentamisen tuotannon paine alueella on kova. Kylmäojan korven kaltaisten keitaiden säilyttäminen tällaisten kuormituspaineen alaisten alueiden keskellä on vesistöjen ekologisen tilan ja virkistyskäytön kannalta elintärkeää. Toisaalta korven kaltainen luonnonkosteikkoalue on saattanut jättää Kylmäojan itäisen haaran ongelmat näkymättömäksi puhdistaessaan puron vettä. Tämän ainutlaatuisen lähes luonnontilaisen alueen puskurikykyä ei tulisi kuormittaa pysyvästi ja yhä kiihtyvällä tahdilla. Selvityksen perusteella voidaan todeta Kylmäojan veden laadun ja siten ekologisen tilan voivan parantua vain voimakkaasti ihmisen toimista johtuvaa kuormitusta vähentämällä. Kylmäojankorven vettä puhdistava vaikutus osoittaakin luonnollisten kosteikkoalueiden suojelun olevan tärkeää.

Kylmäojan korven ylä- ja alapuolelta 10 minuutin välein mitattu veden sameus osoittaa hyvin miten korpi pidättää ojaan valuma-alueen rakennustoiminnasta huuhtoutuvaa kiintoainetta.

Kirkonkylänojan veden laadun todettiin olevan puroa kuormittavien tekijöiden yhteisvaikutuksesta ajoittain erittäin huono. Lentokenttäalueelta huuhtoutuvien hulevesien mukana huuhtoutuvat jäänestoaineet paitsi kuluttavat vedestä happea, myös aiheuttavat hajuhaittaa puron lähiympäristöön. Liikennealueilla liukkauden torjuntaan käytettävät suolat nostavat veden sähkönjohtokyvyn hyvin korkealle ja alueella harjoitettu rakennustoiminta kuormittaa vesistöä ajoittain voimakkaasti.

Kehäradan tunnelityömaalta Kirkonkylänojan sivuhaaraan pumpattu vesi samensi vettä voimakkaasti.

Tällaisen Kylmäojan ja Kirkonkylänojan kaltaisten voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena olevan pienen virtaveden tilan parantamisessa tulisi toimenpiteet kohdistaa mahdollisimman lähelle kuormituksen alkulähdettä. Lentokentän jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden keräämistä ja jätevedenpuhdistamolle johtamista tulisi edelleen tehostaa. Sadeveden valumista uomaan päällystetyiltä pinnoilta voitaisiin hidastaa kiinteistökohtaisilla hulevesialtailla ja päällystetyn pinnan osuuden vähentämisellä. Veden imeytyessä maahan myös pinnoilta huuhtoutuvat epäpuhtaudet pidättyvät ja näin maaperän voidaankin todeta muodostavan tärkeän veden laatuun vaikuttavan puskurin. Tästä syystä myös hulevesien johtamisessa tulisi pyrkiä kohti maahan imeytystä ja valunnan hitaampaa etenemistä kohti uomaa. Huippuvirtaamien pienentäminen vähentää tulvahaittoja myös alajuoksulla.

Raportti on kokonaisuudessaan ladattavissa tästä.