Kesäaikana lisävettä Päijänteestä Vantaanjokeen?

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen johdolla on valmistunut yhteenveto lisäveden johtamisen teknis-taloudellisista toteuttamisedellytyksistä sekä lisäveden vaikutuksista Vantaanjoen veden määrään ja laatuun.

Helsingistä Hausjärvelle ulottuva Vantaanjoen vesistöalue on pääkaupunkiseudun, keskisen Uudenmaan ja eteläisen Hämeen tärkeä virkistys- ja ulkoilualue. Joki saa alkunsa Hausjärvellä sijaitsevista Lallu- ja Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginlahdessa. Pituutta joelle kertyy sata kilometriä. Vantaanjoen kesäisten alivirtaamakausien virtaamien kasvattaminen ja parempi veden laatu nostaisivat vesistön virkistyskäyttöarvoa sekä lisäisivät kalastuksen ja muun virkistyskäytön edellytyksiä. Lisäksi Vantaanjoki toimii edelleenkin pääkaupunkiseudun varavesijärjestelmänä. Vantaanjoen vettä käytetään raakavesilähteenä Päijänne-tunnelin eteläosan korjauksen aikana keväällä ja syksyllä 2008 yhteensä kahdeksan kuukauden ajan.

Lisäveden johtamista Päijänne-tunnelista Vantaanjoen latvaosiin on viime vuosien aikana selvitetty neljässä eri osahankkeessa. Näistä selvityksistä on nyt valmistunut kooste, jossa kuvataan lisäveden johtamisen teknis-taloudellisia toteuttamisedellytyksiä sekä lisäveden johtamisen vaikutuksia joen veden määrään ja laatuun. Tähän, yhdessä alueen kuntien ja viranomaistahojen kanssa laadittuun, koosteeseen on sisällytetty näiden osahankkeiden keskeiset tulokset ja johtopäätökset sekä lisävesityöryhmän ehdotuksia jatkotoimenpiteistä. Kooste on tarkoitettu lähinnä kuntien ja muiden hankkeen yhteistyötahojen luottamushenkilöille selkeyttämään moninaisen hankekokonaisuuden hahmottamista ja käynnistämään keskustelu mahdollisesta lisäveden johtamisen toteuttamisesta.

Kesäaikainen lisäveden johtaminen Päijänteestä Vantaanjokeen vaikuttaisi oleellisesti etenkin joen latvaosan alivirtaamiin, vedenkorkeuksiin ja joen leveyteen, parantaisi selkeästi veden laatua sekä laimentaisi tehokkaasti etenkin Riihimäen keskuspuhdistamon jokeen johtamia puhdistettuja jätevesiä.

Tutkittaessa Päijänne-tunnelista Ridasjärven kautta Keravanjokeen kesästä 1989 lähtien johdetun lisäveden vaikutuksia joen veden määrään ja laatuun havaittiin, että lisäveden kesäaikaisen johtamisen positiiviset vaikutukset kohdistuvat Vantaanjoen tavoin erityisesti joen latvaosiin.

Lisäveden johtamisvaihtoehdot ja niistä aiheutuvat kustannukset

Arvioitaessa kolmen vaihtoehtoisen siirtolinjareitin ja kahden tunnelivaihtoehdon teknis-taloudellisia toteuttamisedellytyksiä halvimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui siirtolinja, jossa lisävesi johdettaisiin Ronkonkallion pumppaamolta Salpausselän yli suoraan Lallujärveen. Lisäveden johtamisesta (1 m3/s) aiheutuvat investointikustannukset olisivat useita miljoonia euroja ja käyttökustannukset vuosittain satoja tuhansia euroja. Kyseisessä linjausvaihtoehdossa lisäveden johtamisen vaikutukset ulottuisivat joen koko matkalle.

Vaikutukset virtaamiin, veden korkeuteen ja joen leveyteen

Koska Vantaanjoen latvaosan alivirtaamat ovat vain muutamia litroja sekunnissa, Vantaanjoen yläosiin mahdollisesti johdettavan lisäveden (0,5 m3/s tai 1,0 m3/s) alivirtaamia kasvattava vaikutus olisi merkittävä. Vaikutukset ulottuisivat alivirtaamakausien aikana aina Vanhankaupunginkoskelle asti.

Mahdollinen lisäveden johtaminen (1 m3/s) lisäisi joen virtaamaa selvästi alivirtaamakaudella ja tekisi joesta useita metrejä leveämmän latvaosissa, vedenkorkeus nousisi paikoittain vajaan metrin. Joen keskijuoksulla, Ylikylässä, joen leveys kasvaisi noin metrin ja veden korkeus nousisi reilut kymmenen senttiä. Alajuoksulla, Vanhankaupunginkoskella, vedenkorkeuden lisäys olisi alivirtaamakaudella muutamia senttimetrejä.

Vaikutukset veden laatuun

Lisäveden johtamisella olisi alivirtaamakausina ratkaiseva vaikutus veden laatuun varsinkin joen latvaosissa, missä lisäveden osuus kokonaisvirtaamasta olisi suurin. Joen alajuoksulla, vaikutukset eivät olisi yhtä selkeät, vaikutukset saattaisivat peittyä luonnollisen vaihtelun alle. Veden ainepitoisuuksien kohdalla lisäveden laatu on luonnollisesti ratkaisevassa osassa; Päijänteestä tulevan lisäveden typpi- ja fosforipitoisuudet ovat paljon pienemmät kuin Vantaanjoelta nykyisin havaitut vastaavat pitoisuudet.

Lisäveden laimennusvaikutusta arvioitiin vertaamalla vesistömallilla vuosille 2002 – 2003 laskettuja päivittäisiä virtaamia Riihimäen ja Kaltevan puhdistamoiden puhdistettujen jätevesien päivittäisiin vesimääriin ja niiden suhteisiin. Puhdistetun jäteveden osuus kokonaisvirtaamasta laskisi Riihimäellä tarkastelujakson 2002 – 2003 keskimääräisestä arvosta 75 % lisävedellä (1,0 m3/s) alimmillaan jopa 7 %:iin. Kaltevan puhdistamon kohdalla joen virtaama on huomattavasti suurempi, joten laimennusvaikutuskin olisi vähäinen. Tuloksia tulkittaessa on huomattava, että vertailuvuodet 2002 ja 2003 olivat poikkeuksellisen kuivia.

Vaikutukset virkistyskäyttöön

Jokialueiden virkistyskäytön kannalta ovat keskeisimpiä kesän vähävetiset ajankohdat. Veden vähäinen määrä voi sinänsä rajoittaa esim. uintia ja veneilyä. Jokiveden laatu saattaa myös olla huonoimmillaan vähäisen laimenemisvaikutuksen vuoksi jätevedenpuhdistamoiden alapuolisilla jokiosuuksilla.

Tehtyjen tarkastelujen pohjalta voidaan todeta, että kuivina kesinä Vantaanjoen virkistyskäyttömahdollisuudet paranisivat lisäveden ansiosta. Tällöin kalastus, uinti ja liikkuminen kanootilla olisivat laajemmassa mitassa mahdollisia. Myös joen arvo maisemallisena tekijänä kasvaisi suuremman vesimäärän vuoksi. Vantaanjoen uoma, erityisesti joen latvaosissa, on kapea, ja jo 0,5 m3/s:n virtaaman lisäyksen vaikutus olisi suuri kuivina aikoina, jolloin uomassa olisi muuten luontaisesti hyvin vähän vettä. Lisäveden johtamisen ansiosta veden pinta olisi kuivina kausina korkeammalla. Vesisyvyyden kasvaminen lisäisi virkistyskäyttöä uimisen ohella myös esim. melomisen ja virkistyskalastuksen edellytysten parantuessa. Virkistyskäytön rahallista hyötyä on vaikea määrittää, mutta voitaneen todeta, että lisäveden johtaminen Vantaanjokeen lisäisi virkistyskäytön edellytyksiä.

Tämän koosteen ja sen osaraporttien pohjalta Riihimäen keskuspuhdistamo ja Hyvinkään Kaltevan puhdistamo, mahdollisuuksien mukaan yhteistoiminnassa muiden Vantaanjoen varren kuntien kanssa, laativat selvityksen lisäveden johtamisen toteuttamisedellytyksistä ja toimittavat sen Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 1.11.2007 mennessä.

Mikäli hanke vastaisuudessa päätetään toteuttaa, kysymyksessä on vaikutuksiltaan ja kooltaan niin suuri hanke, että se edellyttää toimenpideorganisaation perustamista ja suuria resursseja suunnitteluun ja toteutukseen. Valtion merkittävä osallistuminen kustannuksiin on edellytys hankkeen toteutumiselle.