Vantaanjoen ja sen sivujokien tarkkailuohjelma uudistuu
Vuodesta 2011 alkaen vesistöön kohdistuvan kuormituksen vaikutuksia vesien laatuun ja käyttökelpoisuuteen tarkkaillaan 48 joki- ja purohavaintopaikalla. Näytteitä otetaan 6-12 kertaa vuodessa vaihtelevissa virtaamaolosuhteissa. Taajinta seuranta on kesällä, kun vesistön virkistyskäyttö on vilkkainta.
Veden laadun seurantaa täydennetään jatkuvatoimisin anturimittauksin. Mittausjaksot ajoitetaan kesään ja kohteet ovat esim. taajamien läheisyydessä, missä on havaittu poikkeavuutta vedenlaadussa tai vesistökuormitusriskiä. Antureilla mitataan veden happipitoisuutta ja nuhraantumista kuvaavaa sähkönjohtavuutta. Mittaustulokset tulevat näille kotisivuille.
Tulevalla tarkkailukaudella varaudutaan vesinäytteenottoon poikkeuksellisissa kuormitustilanteissa mahdollisimman nopeasti. Tilanteita voivat olla satunnaispäästöt laiterikkojen tai tulvien seurauksena. Tiedot päästöistä saadaan yhteistarkkailuvelvollisilta. Erikoiset sääolot, esim. pitkä kuivuus, saattavat myös edellyttää täydentävää näytteenottoa vesistössä.
Jokien koskipaikkojen kivipinnoilla elävät piilevät kuvaavat vesien rehevyyttä ja pidempiaikaista likaantuneisuutta. Piileviä tullaan tarkkailemaan vesistöalueen kymmenessä koskessa kolmen vuoden välein. Jokien kalastoa ja pohjaeläimiä tutkitaan erillisen tarkkailuohjelman mukaan myös kahden – kolmen vuoden välein.
Ajankohtaista
Vapaaehtoistöihin ympäristön hyväksi?
30.04.2026Haluatko tehdä konkreettisia tekoja lähivesistöjesi hyväksi? Tule mukaan parantamaan lähivesistöjen tilaa – info vapaaehtoistyö- ja harjoittelumahdollisuuksista 11.5.2026 klo 15–16 Vantaanjoen ja Helsingin
Viestejä Vantaanjoelta 1/2026
20.03.2026Vuoden ensimmäisessä Viestejä Vantaanjoelta -tiedotteessa kerromme kuulumisia Keravanjoelta, lohikannan palauttamissuunnitelmista etelärannikon jokiin, hulevesien pohjavesille aiheuttamien riskien tutkimuksesta ja talven yhteistarkkailutuloksia
Tutustu Vantaanjoen sivujokiin!
20.03.2026Vantaanjoen vesistöalue sijaitsee tiheään asutulla seudulla Uudellamaalla ja eteläisessä Hämeessä. Valuma-alueen kunnissa asuu yhteensä yli miljoona ihmistä, viidennes suomalaisista. Suhteellisen



