Virtaavan veden aiheuttama eroosio ja sen ehkäisy
Tässä julkaisussa kuvataan maaperän eroosioprosesseja, kiintoaineen kulkeutumista jokiuomassa, eroosioon vaikuttavia tekijöitä sekä käytettävissä olevia menetelmiä eroosion ehkäisemiseksi ja
eroosion aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Erityisesti pohditaan maatalouden ympäristötukijärjestelmässä käytössä olevien menetelmien tehoa eroosion torjunnassa. Tarkastelu keskittyy erityisesti syksyn ja kevään valuntahuippujen aikaiseen kuormitukseen, jolloin suurin osa vuotuisesta kiintoainekuormituksesta tapahtuu.
Tämän kirjallisuuskatsauksen laadinta käynnistyi Vantaanjoki-projektin ja Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen kesken keväällä 2003. Kirjallisuuskatsaus on osa fil.yo Pasi Valkaman eroosioaiheista pro gradu -tutkimusta, joka on tekeillä luonnonmaantieteen laboratoriossa.
Hankkeen rahoituksesta vastasivat vesiensuojeluyhdistyksen ohella Uudenmaan ja Hämeen ympäristökeskukset, Uudenmaan TE-keskus, Suomen ympäristökeskus sekä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä.
Ajankohtaista
Viestejä Vantaanjoelta 1/2026
20.03.2026Vuoden ensimmäisessä Viestejä Vantaanjoelta -tiedotteessa kerromme kuulumisia Keravanjoelta, lohikannan palauttamissuunnitelmista etelärannikon jokiin, hulevesien pohjavesille aiheuttamien riskien tutkimuksesta ja talven yhteistarkkailutuloksia
Tutustu Vantaanjoen sivujokiin!
20.03.2026Vantaanjoen vesistöalue sijaitsee tiheään asutulla seudulla Uudellamaalla ja eteläisessä Hämeessä. Valuma-alueen kunnissa asuu yhteensä yli miljoona ihmistä, viidennes suomalaisista. Suhteellisen
Esittelyssä Palojoki!
18.02.2026Hyvinkäältä Palopurona alkunsa saava Palojoki virtaa Tuusulan kautta Nurmijärvelle, jossa se yhtyy Vantaanjokeen. Puromaisen kokonsa ja mittavien kunnostusten vuoksi Palojoki



