Sinileväpitoisen veden terveyshaittoja tutkitaan
Uudessa tutkimushankkeessa selvitetään sinileväpitoisen veden aiheuttamia terveyshaittoja. Tutkimuksessa verrataan eri tavoilla, esimerkiksi ihon tai hengityksen kautta tapahtuneen altistuksen yhteyttä oireiden vakavuuteen ja pyritään tunnistamaan oireiden aiheuttajat. Laaja kolmivuotinen (2003-2005) hanke toteutetaan ympäristö- ja terveyshallinnon yhteistyönä.
Näin perusteellista tutkimusta sinileväveden terveyshaitoista ei ole aiemmin tehty. Veden aiheuttamat oireet voivat johtua joko sinilevistä itsestään, niiden tuottamista myrkyistä tai levien yhteydessä esiintyvistä bakteereista. Tutkimuksessa sinilevät ja niiden tuottamat maksa- ja hermomyrkyt määritetään entistä tarkemmin ja levävedessä esiintyviä bakteereita tutkitaan molekyylibiologisin menetelmin. Näytteet saadaan kesän viikottaisen leväseurannan yhteydessä eri puolilta maata. Lisäksi levävedestä pyritään ottamaan näyte aina, kun on syytä epäillä sen aiheuttaneen terveyshaittoja.
Sinileväpitoinen vesi aiheuttaa voimakkaimmat ja haitallisimmat oireet, kun ihminen altistuu sekä ihon että hengityksen kautta. Näin tapahtuu etenkin saunottaessa, jos leväpitoista vettä käytetään peseytymiseen ja löylyn heittoon. Sinileväveden terveyshaittoina on ilmoitettu iho-oireita (ihottuma, kutina, rakkulat), ruuansulatuskanavan oireita (pahoinvointi, vatsakipu, ripuli), flunssa-oireita (kuume, tukkoisuus, nuha, kurkkukipu), silmä-ärsytystä, korvakipua sekä vakavimpina oireina näköhäiriöitä, puutumista, niskajäykkyyttä ja nivelkipuja.
Runsaasti sinilevää sisältävässä vedessä ei pitäisi uida, eikä sitä tulisi käyttää pesu- tai saunavetenä. Mikäli on aihetta epäillä sinilevän aiheuttaneen terveyshaittoja, on tarvittaessa syytä ottaa yhteyttä lääkäriin oireiden syyn selvittämiseksi. Puhelimitse toimintaohjeita voi saada myös Myrkytystietokeskuksesta. Sinileväaltistuksen varmistamiseksi on syytä ottaa yhteys alueelliseen ympäristökeskukseen tai kunnan terveysviranomaiseen, jotta vesinäyte saataisiin Suomen ympäristökeskukseen tutkittavaksi mahdollisimman pikaisesti.
Tutkimukseen osallistuvat Suomen ympäristökeskus (SYKE), HUS:in Myrkytystietokeskus, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV), Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys sekä alueelliset ympäristökeskukset. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemian "Mikrobit ja ihminen"- tutkimusohjelma (MICMAN).
Lisätietoja:
Kansalaisia palvelee kesän ajan arkisin klo 9 - 16 Kansalaisten levälinja puh. 01080 8898. VHVSY:stä hankkeeseen osallistuu toiminnanjohtaja Kirsti Lahti
Ajankohtaista
Uusi blogiteksti kesäharjoittelijoilta!
13.06.2025Millainen oli harjoittelu Vantaanjoen varrella vesienhoidon parissa? Kesäharjoittelijamme kertovat kokemuksiaan käytännön kenttätyöstä, lasten kalastustapahtumista, roskakierroksista ja vesienviivytysrakenteiden rakentamisesta. Lue, millaista
Virkisty Vantaanjoella - ja Virkisty Keravanjoella -esitteitä saatavana jälleen!
11.06.2025Keväällä 2025 päivitetyt Virkisty Vantaanjoella - ja Virkisty Keravanjoella -esitteet on jaettu jälleen jokivarren kuntien kirjastoihin sekä liikunta- ja matkailuneuvontapisteisiin. Vantaanjoen
Vantaanjoen sivujoet esittelyssä tänä vuonna!
04.06.2025Tunnetko Vantaanjoen sivujoet? Monet ihmiset tietävät Vantaanjoen ja sen suurimman sivuhaaran Keravanjoen, mutta sivujoet ovat tuntemattomampia. Tänä vuonna esittelemme kaikki