Veden mikrobiologiset riskit
Suomen ympäristöterveysohjelmaan (SYTTY) kuuluneessa Veden mikrobiologiset riskit konsortiohankkeessa tutkittiin Giardia- ja Cryptosporidium- alkueläinten, noro- eli kalikivirusten ja sinilevämyrkkyjen esiintymistä ja riskejä veden käyttäjille Suomessa. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi prof. Marja-Liisa Hänninen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristöhygienian laitokselta. Kalikivirustutkimuksista vastasi prof. Carl-Henrik von Bonsdorff Helsingin yliopiston Haartman instituutissa. Vesiensuojeluyhdistys oli mukana selvittämässä alkueläinten ja virusten esiintymistä Vantaanjoen vesistön päähaaroissa syksyn 2001 aikana.
Giardia- ja Cryptosporidium- alkueläinten kestomuotoja todettiin sekä puhdistamoilta lähtevissä jätevesissä ja lietteissä että itse joesta otetuissa vesinäytteissä. Myös simpukoissa, joita altistettiin jokivedelle, todettiin alkueläinten kestomuotoja. Vesinäytteissä alkueläinten kestomuotojen määrä oli alhainen , mutta niitä todettiin melko yleisesti.
Kalikiviruksia esiintyi puhdistamoille tulevassa jätevedessä ja lietteissä yleisesti. Sen sijaan Vantaanjoessa viruksia todettiin vain osassa näytteistä. Virusten esiintyminen jätevesissä ja purkuvesistöissä vaihtelee yhdyskunnan epidemiatilanteen mukaan.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja osallistui myös sinilevämyrkkyjen aiheuttamaa riskiä koskevaan osahankkeeseen, jossa käytännön työt tehtiin pääosin Suomen ympäristökeskuksen tutkimuslaboratoriossa MMT Jarkko Rapalan kanssa. Sinilevämyrkkyjä seurattiin 10 vesilaitoksella Suomessa useamman vuoden ajan. Vaikka raakavesissä esiintyi ajoittain korkeitakin maksatoksiinipitoisuuksia, oli vesijohtoverkostoon johdettavassa vedessä harvoin todettavissa toksiineja ja pitoisuudet olivat tällöin hyvin pieniä. Tutkimuksen kuluessa järvi- ja jokivesistä löytyi tuntemattomia hermotoksiineja, joiden tunnistaminen jatkuu Suomen ympäristökeskuksessa.
Tutkimushankkeita rahoittivat TEKES ja Suomen Akatemia. Tutkimuksesta on valmistunut useita julkaisuja, joista löytyy tietoja osoitteesta: www.ktl.fi/sytty/
Ajankohtaista
Vantaanjoen PFAS-kuormitusta vähennetään aktiivisin puhdistustoimin
19.08.2026Tiedotteessa kerrotaan PFAS-kuormitus hallintaan hankkeen etenemisestä. Hankkeessa on aloitettu PFAS-yhdisteiden poisto hulevesistä puhdistuslaitteistolla Keravan Saviolla. Lue tiedote (18.8.2026) täältä.
Viestejä Vantaanjoelta 2/2026
09.07.2026Yhdistyksen hallituksella on uusi puheenjohtaja, jokien keväiset virtaamat olivat poikkeuksellisen matalia, Mankinjoen kunnostus on päässyt käyntiin ja yhdistys aloittaa syksyllä
Katsaus Vantaanjoen kuormitukseen, vedenlaatuun ja ekologisiin muuttujiin on julkaistu
05.06.2026Vantaanjoen vesistöön johdetaan käsiteltyjä asumajätevesiä viideltä puhdistamolta ja niiden vaikutuksia vedenlaatuun ja eliöstöön tarkkaillaan vuosittain. Tarkkailuvelvoite on myös yhdellä jäteaseman



