Keravanjoen sivupurojen vedenlaatututkimus

Keravanjoen valuma-alueen 16 puron vedenlaatua havainnoitiin kesällä 2003. Tutkimusalueen purojen kuntoa kartoitettiin edellisen kerran 1980-luvulla. Purojen vesi on puhdistunut parin kymmenen viime vuoden aikana, vaikka joen valuma-alueen kunnissa asutus on lisääntynyt voimakkaasti. Lähes kaikissa Keravanjoen puroissa oli vähemmän bakteereja, ravinteita ja eloperäistä ainetta kesällä 2003 kuin 1980-luvun alussa. Purovesien sähkönjohtavuus sen sijaan on kasvanut.

Valuma-alueen maankäyttö vaikuttaa purojen vedenlaatuun. Laajoista taajama-alueista ja haja-asutuksen kasvusta huolimatta hajakuormitus puroihin on vähentynyt, koska viemäriverkostot ovat laajentuneet. Joidenkin tutkimuspurojen kohdalla tosin viemäröimätöntä haja-asutusta on yhä melko paljon. Peltoala on kaikkien ojien valuma-alueella vähentynyt ainakin hieman ja viljelykäytäntö on osin muuttunut. Hevosten pito on Keravanjoen valuma-alueella yleistynyt ja paikoin ulostebakteereja saattaa esiintyä vedessä paljon. Liikenteen ja rakennetun alueen lisääntyminen sekä hulevesien kasvanut huuhtouma katualueilta ovat kasvattaneet purovesien sähkönjohtavuutta erityisesti valtateiden läheisyydessä sijaitsevissa ojissa.

Purot saattavat vaikuttaa paikallisesti Keravanjoen vedenlaatuun, vaikka niiden vesimäärä on vähäinen. Vesi virtaa nopeasti purojen ja joen rantojen kautta itse jokeen, sillä valuma-alue on pieni ja kapea. Purojen parantunut vedenlaatu mahdollistaa nykyisin puron varsien entistä vilkkaamman virkistyskäytön ja paikoin puroista otetaan myös kasteluvettä pihoille.