Projektit

Meneillään olevat projektit

Maanläjitysalueet

Pilaantumattomien ylijäämämaiden varastointi- ja käsittelyalueille on suuri kysyntä, ja Vantaanjoen valuma-alueelle on suunnitteilla useita laajoja läjitysalueita jo olemassaolevien lisäksi. Hankkeessa kartoitetaan erityyppisiä maanläjitys- ja käsittelyalueita ja arvioidaan niiden vaikutuksia vesiympäristöön aiempien tutkimustulosten ja vuosina 2019-2020 tehtävän vedenlaadun seurannan avulla. Lisäksi selvitetään läjitysalueilta kulkeutuvan sedimenttikuorman kertymistä lohikalojen kutusoraikkoihin ja puusuisteilla tehtävän täsmäkunnostuksen soveltuvuutta soraikkoihin tapahtuvan lisäsedimentaation estämiseksi.

Vantaanjoen PFAS-hanke

Hankkeessa tutkitaan pitkäikäisten ja ympäristölle haitallisten Perfluorioktaanisulfonaatti- (PFOS) ja PFAS-yhdisteiden esiintymistä Vantaanjoen valuma-alueella. Näiden yhdisteiden mahdollisia päästölähteitä ovat esim. pilaantuneet alueet, paloharjoitusalueet, hulevedet ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamot. Yhdisteiden vesistökuormituksen tehokas vähentäminen edellyttää päästölähteiden systemaattista tarkastelua ja erityyppisten päästölähteiden suhteellisen merkityksen arviointia.

Huomio metsien vesienhoitoon -hanke

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen, VHVSY:n, LUVY:n ja Suomen metsäkeskuksen yhteinen "Huomio metsien vesienhoitoon -hanke alkoi loppuvuodesta 2019 ja jatkuu vuoteen 2021. Hankkeen tavoitteena on metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen. Hankkeessa laaditaan vesiensuojelun yleissuunnitelmia, koulutetaan metsänomistajia ja metsäalan ammattilaisia sekä kehitetään metsäalan toimijoiden ja vesiasiantuntijoiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa metsien vesiensuojeluasioissa. Lisätietoja löydät hankkeen esitteestä.

KUITU-hanke

Luonnonvarakeskuksen koordinoiman Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona (KUITU) -hankkeen tavoitteena on tuottaa maanparannuskuidun vesiensuojeluvaikutuksista tutkimukseen perustuvaa tietoa laajempaa jatkokäyttöä varten. Vuoden 2021 loppuun jatkuvassa KUITU-hankkeessa selvitetään kuitujen vesistövaikutuksia Tuusulanjärven valuma-alueella (Noormarkinojan ja Flinkinojan valuma-alueet).

Rakuve-hanke

Rakennekalkki ja ravinnekuitu – vaikutukset maatalouden vesiensuojelutoimina (RAKUVE) -hankkeessa (2019-2020) selvitetään ravinnekuidun vaikutuksia salaojien kautta syntyvään kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumaan sekä rakennekalkin vaikutuksia valuma-aluetasolla fosfori- ja kiintoainehuuhtoumaan.

Vantaanjoen kipsihanke

Vantaanjoen kipsihankkeessa käsitellään vuosina 2018-2020 kipsillä lähes 3 500 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Toimenpide vähentää ravinne- ja kiintoaineskuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen parantaen siten vesistöjen ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa.

Loutinoja kuntoon -hanke

Hankkeessa (2018-2020) tarkastellaan Järvenpään keskusta-alueelta Tuusulanjärveen laskevan Loutinojan hulevesikäsittelyä. Tavoitteena on kuvata taajaan rakennetun kaupunkipuron valuma-alueen hulevesien kokonaisvaltaisen suunnittelun ja käsittelyn toimintamalli kuntien maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen käyttöön sekä vähentää vesistön kuormitusta.

 

Päättyneet projektit

VILKKU Plus-hanke

Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla (VILKKU) on viljelijöiden suunnittelema hanke, jossa viljelijöille välitetään ajankohtaista tietoa pellon kasvukuntoa parantavista viljelymenetelmistä sekä veden laadusta ja kuormituksesta. VILKKU Plus -hanke on jatkoa VILKKU-hankkeelle, jota koordinoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Pienet puhdistamot -hanke

Hankkeessa kartoitettiin valuma-alueen kunnissa sijaitsevien, asukasvastineluvultaan 20-99 henkilön pienpuhdistamoiden toimintaa. Puhdistamonhoitajille annettiin neuvontaa ja tuettiin heitä työssään.

Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta

Vesiensuojeluyhdistys sai Uudenmaan ELY-keskukselta valtion apua kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan vuosille 2011-2019. Neuvonta jatkuu vuonna 2020 pienimuotoisesti yhdistyksen jäsenkuntien rahoittamana puhelin- ja sähköpostineuvontana.

Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen (LOHKO II)

Tässä Ympäristöministeriön rahoittamassa hallituksen kärkihankkeessa tarkennettiin ja kehitettiin ravinnekuormitusmalleja mm. peltolohkotietojen ja jatkuvatoimisten veden laadun mittausten avulla sekä arvioitiin kuormitusvähennystoimenpiteiden kustannusvaikutuksia tiloille vuosina 2016-2018.

Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan 2016–2019 (UusiRaHa)

Uusi-RaHa-hankkeessa jatkettiin menestyksellisen Ravinnehuuhtoumien hallinta, RaHa-hankkeen jalanjäljillä keskittymällä erityisesti kerääjäkasvien hyödyntämiseen ravinnehuuhtoumien vähentämisessä. Hankkeen loppuraportti löytyy täältä.

Viesti perille -hanke

”Viesti perille - Vantaanjoen vesistöalue, Etelä-Suomen luontohelmi, hyvään ekologiseen tilaan” -viestintähankkeella pyritään parantamaan valmiuksia Vantaanjoen toimenpideohjelman 2017 - 2027 jalkauttamiseen ja toimenpiteiden käynnistämiseen.

Keidas

EU Life-hanketta toteutettiin yhdessä Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vihdin kunnan kanssa vuosina 2012—2017.

Yhteisillä vesillä

Vesiensuojeluyhdistys oli mukana hankkeessa: Yhteisillä vesillä- tiedosta toimintavalmiutta vesien hoitoon ja kunnostukseen, jossa edistettiin vesistötiedon välittämistä kansalaisille ja aktivoitiin tarkkailemaan omia lähivesiä. Yhdistys on edistänyt Vantaanjoen valuma-alueen järvitietojen vientiä http://www.jarviwiki.fi–palveluun. Hankkeessa valmistui mm. selvitys sosiaalisen median käytöstä yleisöviestinnässä ja yhdistyksen toiminnan englanninkielinen esite.


Yhteiset-vedet_Logot

 

Ravinnehuuhtoumien hallinta –hanke (RaHa)

Maatalouden vesiensuojeluhanke toteutettiin Uudenmaan tuottajajärjestöjen ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa vuosina 2009–2014.

Humaus

Hankkeessa tehtiin yhteistyössä Nylands Svenska Lantbrukssällskap rf:n ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa tilakohtaista maatalouden vesiensuojeluun liittyvää neuvontaa Nurmijärven Lepsämän ja Loviisan alueella.

Jätevesiohitusten vähentämishankkeet

Yhdistys oli mukana HSY:n koordinoimassa Vantaanjoen jätevesipäästöjen vähentämishankkeessa, jossa Vantaanjoen valuma-alueen vesihuoltolaitokset yhdessä toimivat jätevesiohitusten vähentämiseksi niin pumppaamoilta kuin laitoksilta. Hanke on sai rahoitusta Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahoista vuosille 2012 - 2013. Hankkeen loppuraportiin voit tutustua tästä. Hankkeessa on laadittu kustannusarvioita päästöjen vähentämisen edellyttämistä toimista ja laadittu esite kiinteistöille hulevesien johtamiseksi pois jätevesiviemäristä sekä laadittu huolto- ja rakennusohjeita pumppaamoille.

Riihimäen Vesi yhdessä Lopen ja Hausjärven vesihuoltolaitosten kanssa on sai EAKR-rahoitusta hankkeeseen Riihimäen seudun jätevesipäästöjen vähentäminen kiinteistöneuvonnan ja mallinnuksen avulla. Yhdistys osallistui tämän hankkeen ohjausryhmään.

Haja-asutuksen jätevesilietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö

Haja-asutuksen kiinteistöistä muodostuvien jätevesilietteiden paikallista käsittelyä (kalkkistabilointia) ja lietteen ravinteiden ja orgaanisen aineen hyötykäyttöä ja kierrätystä, vaihtoehtona lietteiden kuljettamiselle yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille, selvitettiin 2012 - 2013.

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien valintapolku (Haiku)

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) avustuksella vuosina 2009 - 2013.

Vantaanjoen ja sen sivujokien hydrauliset yhteydet pohjavesimuodostumiin ja vaikutukset veden laatuun (Vapomix)

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksen kanssa vuosina 2010 - 2013.

Trap-hanke 2008 - 2013

Hankkeessa tutkittiin kipsin vaikutuksia peltojen fosforihuuhtoumiin yhdessä Yara Finlandin, Suomen ympäristökeskuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Työtehoseuran ja Luode Consulting Oy:n kanssa.