PFAS-hanke

Vaaralliset pintakäsittelyaineet vesissä

PFAS- (per- ja polyfluorialkyyli) yhdisteet ovat ryhmä synteettisiä kemikaaleja, joita on käytetty kymmeniä vuosia kotitalouksissa ja teollisuudessa suojaamaan tekstiileitä, pakkauksia ja ruuanvalmistusastioita lialta ja kosteudelta. Teollisuudessa vettä ja rasvaa hylkiviä aineita on käytetty moniin tarkoituksiin, mm. metallien pinnoitukseen. Palosammutusvaahdot ovat olleet yksi aineen merkittävä käyttökohde.

PFAS-aineet ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa hiileen sitoutuneet vetyatomit on korvattu osittain tai kokonaan fluorilla. Nämä kemikaalit ovat hyvin pysyviä, eivätkä ne hajoa ympäristössä luonnollisesti. Eliöissä biokertyvät aineet sitoutuvat proteiineihin. Yhdisteiden käyttäytymisestä luonnossa on vielä puutteellisesti tietoa.

PFOS- ja PFOA -yhdisteet voivat päätyä ympäristöön niiden tuotannon tai näitä yhdisteitä sisältävien tuotteiden käytön seurauksena. Suomen ympäristökeskuksen raportissa Haitalliset aineet Suomen vesissä havaittiin vuosina 2016-2017 otetuista näytteistä Vantaanjoen PFAS-pitoisuuksien olevan selvästi muita Suomen ja Ruotsin jokia suurempia.

Vantaanjoen ja Keravanjoen alajuoksuille PFAS-yhdisteitä on tullut Finavia Oyj lentoaseman paloharjoitusalueilta, joissa PFOS-aineen käyttö on lopetettu, kun aine asetettiin käyttökieltoon 2011. Pitkään ympäristössä pysyvän aineen esiintymistä on tarkkailtu Vantaanjoen yhteistarkkailussa. PFAS-aineita on havaittu myös Tuusulanjärveen laskevassa Loutinojassa ja Tuusulanjärven ahvenissa, joissa PFOS-pitoisuudet ovat ylittäneet ympäristölaatunormin. Se on ylittynyt myös Vanhankaupunginlahden ahvenissa.

PFAS-aineiden esiintyminen Vantaanjoen alueella

PFAS-yhdisteiden mahdollisia päästölähteitä ovat pilaantuneet alueet, paloharjoitusalueet, hulevedet ja pistemäiset päästölähteet, kuten yhdyskuntajätevedenpuhdistamot. Vesistövesien lisäksi aineet ovat saattaneet rikastua kaloihin ja kulkeutua pohjavesiin.

Toukokuussa 2020 alkanut hanke seuraa vuoden ajan PFAS-yhdisteiden esiintymistä yhdyskuntajätevesissä ja hulevesissä Riihimäellä ja Hyvinkäällä sekä 12 virtavesihavaintopaikalla, joihin tulee valumavesiä mm. jäteasemilta ja pilaantuneilta mailta. Lisäksi tutkitaan, löytyykö PFAS-yhdisteitä pohjavesistä.

Kuva. Kartta havaintopaikoista

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa PFAS-aineiden potentiaaliset päästölähteet vesistöalueella ja arvioida erityyppisten päästölähteiden suhteellinen merkitys vesistön kuormittajana. Tietoa tarvitaan, jotta voidaan suunnitella tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat toimet haitta-aineiden kuormituksen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi luonnosta. Tavoitteena on, että PFAS-aineet eivät estä Vantaanjoen hyvän tilan saavuttamista vuonna 2027.