Yhdistys
Yhdistyksen toiminta
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry perustettiin keväällä 1963, kun Vantaanjoen varren kunnat ja teollisuuslaitokset päättivät vapaaehtoisesti lähteä torjumaan joen huolestuttavaa saastumista. Viiden vuosikymmenen aikana veden laatu Vantaanjoessa ja sen sivuhaaroissa on selvästi parantunut, mutta tehtävää riittää edelleen. Merkittävien virkistyskäyttöarvojensa lisäksi Vantaanjoki on tärkeässä asemassa pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varavesijärjestelmänä ja toimii raakavesilähteenä, silloin kun Päijänne-tunneli ei ole käytössä.
Vesiensuojeluyhdistyksen nykyinen toiminta-alue on Vantaanjoen vesistöalue Riihimäeltä Helsingin merialueelle.
Vesiensuojeluyhdistyksen tehtäviin kuuluu
- vesiensuojelun ja muun ympäristönsuojelun edistäminen
- vesistön virkistyskäytön kehittäminen
- veden laadun yhteistarkkailu
- jätevedenpuhdistamoiden tarkkailu ja käytön neuvonta, vesistön yleisen tilan ja hajakuormituksen vaikutusten seuranta, pohjavesiasiat
- erillisiä projekteja vesistön tilan parantamiseksi, valistusta ja neuvontaa
- tilaustutkimuksia jäsenistölle
Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 27 jäsentä (8 kuntaa, 7 teollisuuslaitosta ja 12 muuta yhteisöä tai yhdistystä). Yhdistyksen hallituksella on apunaan yleissuunnittelu- ja jätevesijaokset sekä Vantaanjoki-neuvottelukunta. Yhdistyksen toimisto on Itä-Pasilassa.
Yhdistyksen vuosikertomus vuodelta 2019.
Ajankohtaista
Vantaanjoen NOUSU-hankkeen 2021 väliraportti valmistunut!
17.05.2022Tuloksien perusteella Keravanjoen tekniset kalatiet toimivat vähintäänkin auttavasti. Toinen merkittävä havainto on se, että Keravanjokeen nousee taimenia, jopa satapäin. Kokonaisnousijamäärä
Vaikuta vesien tilaan Keski-Uudellamaalla - karttakysely avattu
13.05.2022Vesistökunnostusverkosto yhdessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa on avannut karttakyselyn, jossa pääset antamaan havaintoja Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan vesiluontokohteista. Vastausten
Viestejä Vantaanjoelta 1/2022
05.05.2022Kevät on ollut yhdistyksessä kiireistä aikaa. Ennätysmäärä koululaisia osallistui maaliskuun pilkkitapahtumaan ja kevättulvan aikana mitattiin virtaamia useissa uomissa. Uusimmassa blogissa