Maatalous

Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen (LOHKO ja LOHKO II)

Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen (LOHKO)- hankkeen ensimmäisessä osassa (2015–2016) tarkennettiin VEMALA/ICECREAM-ravinnekuormitusmallia, tuotettiin viljelijöille lohkokohtaista lisätietoa ravinnekuormituksesta sekä annettiin hallinnolle ja neuvonnalle lisätietoa hyödynnettäväksi normiohjauksen kehittämisessä ja ympäristöneuvonnassa. LOHKO II -hankkeessa (2017–2018) ravinnekuormitusmallin tarkentamista jatketaan edelleen, mutta lisäksi mukaan otetaan uutena osiona taloustarkastelu. Tavoitteena on kuvata mahdollisimman tarkasti erityyppisten peltojen kuormitusta nykytilassa ja eri viljelyvaihtoehtojen vaikutusta kuormitukseen sekä kuormitusvähennystoimenpiteiden kustannusvaikutusta tiloille. Näin voidaan entistä tarkemmin arvioida vesistöille ja merialueille asetettujen ravinnevähennystavoitteiden toteutusmahdollisuuksia ja kustannustehokkuutta sekä edistää tehokkaiden vesienhoidon toimenpiteiden käyttöä tiloilla. Tavoitteena on myös kehittää viljelijöille uusi työkalu, jolla voi laskea arvion omien lohkojen ravinnehuuhtoumasta ja eroosiosta tilan viljelytietojen ja viljelysuunnitelman perusteella.

Hanketta toteutetaan kolmella oja/jokialueella Uudellamaalla ja kahdella Lounais-Suomessa. Vesiensuojeluyhdistyksen tehtävänä LOHKO II hankkeessa on Uudenmaan kolmen kohdealueen, Lepsämänjoen yläosa, Laurin pelto-oja ja Espoon salaojat, veden laadun ja maan kosteus- ja lämpöolojen jatkuvatoiminen seuranta sekä mittaustiedon jalostaminen mallintajien käyttöön. Mitattua tietoa käytetään kuormitusmallin kehittämisessä. Lisäksi osallistumme viljelijöille suunnattuihin pellonpiennar- ja tiedotustilaisuuksiin, jossa hankkeen etenemisestä ja tuloksista kerrotaan tarkemmin.

LOHKO-hankkeen ensimmäinen osa sai rahoitusta ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. LOHKO II saa rahoitusta ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamisen kärkihankkeena.

Hankkeessa ovat VHVSY:n lisäksi mukana MTK ry (hankkeen koordinointi), Uudenmaan ELY-keskus/luonnon- ja vesiensuojelu, Suomen ympäristökeskus/Vesikeskus, Luonnonvarakeskus sekä Pyhäjärvi-instituutti.

LOHKO-hankkeen kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.mtk.fi/lohko

 

Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan 2016–2019 (UusiRaHa)

UusiRaHa-hanke (2016-2019) jatkaa menestyksellisen Ravinnehuuhtoumien hallinta, RaHa-hankkeen jalanjäljillä keskittymällä erityisesti kerääjäkasvien hyödyntämiseen ravinnehuuhtoumien vähentämisessä.

Kerääjäkasveista on runsaasti hyötyä ravinteiden kierrättäjinä ja maan kasvukunnon parantajina. Viljely ja ympäristö hyötyvät, kun ravinteiden käyttö ja pellon tuottavuus paranevat. Hankkeessa tuotetaan tietoa ja annetaan neuvoja kerääjäkasvien käytöstä osana viljelykiertoa. Aluskasvien menestystä muokatuilla ja suorakylvetyillä pelloilla selvitetään kenttäkokein, tilakokein ja tiloilla tehtävien kokeilujen avulla. Hankkeessa tarkastellaan myös menetelmän käytännön soveltuvuutta uusmaalaisille tiloille.

UusiRaHa-hankkeessa tutkitaan muun muassa eri raiheinälajikkeiden talvehtimista tiloilla tehtävillä kokeilla.

 

Viljelijöiden ja asiantuntijoiden muodostamissa pienryhmissä jaetaan kokemuksia ja pohditaan ratkaisuja kerääjäkasvien hyötyjen lisäämiseksi. VHVSY vastaa hankkeen automaattisen vedenlaadun seurannan toteutuksesta, jonka avulla selvitetään tarkemmin, miten kerääjäkasvit vaikuttavat muun muassa salaojien kautta huuhtoutuviin ravinnekuormiin.

Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke) ja siihen osallistuvat vesiensuojeluyhdistyksen lisäksi myös ProAgria Etelä-Suomi ja ProAgria NSL. Hankkeen yhteistyötahoja ovat muun muassa MTK Uusimaa ja SLC Nyland. Rahoitusta on saatu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä ja Uudenmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta.

UusiRaHa-hankkeen esite on luettavissa tästä.

 

VILKKU-hanke (2016–2018)

Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla (VILKKU) on viljelijöiden suunnittelema hanke, jossa viljelijöille välitetään ajankohtaista tietoa pellon kasvukuntoa parantavista viljelymenetelmistä sekä veden laadusta ja kuormituksesta. Hankealueena toimii Tuusula ja Mäntsälä. Tarkoituksena on edistää tilojen välistä kokemusten vaihtoa ja saattaa viljelijöiden tietoon uusinta tutkimustietoa.

Vesiensuojeluyhdistys on mukana veden laadun, ravinnekuormituksen ja vesiensuojelumenetelmien vaikutusten asiantuntijana. Hankkeessa tehdään automaattista veden laadun seurantaa muun muassa Tuusulanjärveen laskevan Sarsalanojan keskijuoksulle rakennetulla Klenkon kosteikolla.

VILKKU-hanketta hallinnoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ja päärahoittaja on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hanke toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän, Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelun sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n, ProAgria Etelä-Suomen, MTK-Uusimaan, Uudenmaan ELY -keskuksen ja Mäntsälän kunnan kanssa. Suuri osa kumppaneista myös rahoittaa hanketta.

Tutusta hankkeen esitteeseen tästä.

 

 

Ravinnehuuhtoumien hallinta-hanke (RaHa)

Vuonna 2014 päättyneessä Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) –hankkeessa kerättiin ja jaettiin tietoa sekä käytännön kokemuksia vesiensuojelua ja kestävää maataloutta edistävistä toimenpiteistä Uudellamaalla. Hanke toteutettiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja tuottajayhdistysten yhteistyönä. Hankkeen sivut löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ravinnehuuhtoumien_hallinta/

Hankkeen vedenlaadun seuranta-osiossa demonstroitiin miten peltovaltaisen ja luonnontilaisen valuma-alueen ravinnekuormitus syntyy ja mitkä tekijät siihen erityisesti vaikuttavat. Automaattisten antureiden avulla mitattiin tunnin välein peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma-alueelta pois virtaavia ravinnekuormia. Kuormituksen alueellisen tarkentamisen avulla löydettiin myös tarkemmin peltovaluma-alueen riskikohteet. Hankkeeseen osallistuvat viljelijät ja kaikki vedenlaadusta kiinnostuneet saattoivat seurata kahden erilaiselta valuma-alueelta pois huuhtoutuvan veden laatua avoimen palvelimen kautta.

Hankkeen veden laadun seurannan tuloksista on laadittu kooste, johon voi tutustua tarkemmin tästä (pdf).

Vesiensuojeluyhdistys on laatinut hankkeen käyttöön myös materiaalia veden kulkeutumisesta valuma-alueelta vesistöihin. Lataa esite Veden reitit tästä (PDF).

                   

Hankkeessa seurattiin savisen pelto-ojan ja luonnontilaisen metsäpuron alueelta pois huuhtoutuvia ravinnevirtoja automaattisen veden laadun seurannan avulla.

 

Huuhtoumanhallinta-hanke (HUMAUS)

Hankkeessa laadittiin tilakohtainen vesiensuojelun hyvien käytäntöjen kartoitussuunnitelma 20 tilalle. Vuonna 2012 tehtiin 5 pilottisuunnitelmaa ja 15 uutta suunnitelmaa vuonna 2013–2014.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä maatiloilla, etsiä tilakohtaisesti tehokkaat, vaikuttavimmat ja kustannustehokkaat vesiensuojelutoimenpiteet sekä tuottaa näkökulmia ja keinoja uuden ympäristötukiohjelman sisältöön uudistuvassa maatalouspolitiikassa.

Hankkeessa laadittiin vesiensuojelusuunnitelma 20 maatilalle, järjestettiin viljelijä- ja asiantuntijatilaisuuksia suomen- ja ruotsinkielellä ja tuotettiin viljelijöille tarkoitettu ”Vesiensuojelun hyvien käytäntöjen” -ohjeistusmateriaalia. Hanke päättyi vuoden 2014 lopulla.

Hankkeen vetovastuussa oli ProAgria Etelä-Suomi ja siinä tehtiin yhteistyötä myös Svenska Lantbrukssällskap rf:n kanssa. Loppuraporttiin voi tutustua oheisesta linkistä: http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/huuhtoumanhallinta-maataloudessa-uudellamaalla-1909%20

 

Trap

Vesiensuojeluyhdistys on ollut vuosina 2008–2013 mukana toteuttamassa Yara Finlandin vetämää ja rahoittamaa hanketta, jossa selvitettiin kipsin kykyä vähentää eroosiota ja sitoa pellon fosforia vähemmän liukoiseen muotoon. Muina yhteistyöpartnereina ovat olleet Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Työtehoseura ja Luode Consulting Oy.

Tutkimusalueena toimi Lepsämänjoen valuma-alueen pelto-oja, jossa yhdistys on tehnyt automaattista veden laadun seurantaa kevät- ja syystulvatilanteissa vuodesta 2005 asti. Vertailualueena käytettiin Lepsämänjoen yläosan valuma-aluetta., jonka pelloille kipsiä ei levitetty. Yhdistyksen vastuulla on ollut hankkeen vesinäytteiden otto sekä tutkimuksen tulosten tulkinta ja raportointi yhdessä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kanssa.

Pelto-ojan valuma-alueen pelloille levitettiin kipsiä syksyllä 2008 noin 4 tonnia/ha. Kipsin vaikutuksia veden laatuun seurattiin keväällä ja syksyllä noin kolmen kuukauden jaksoissa. Pelloilla kipsin vaikutus näkyi syksyllä lätäköiden kirkastumisena. Ennen kipsin levitystä tehtyihin automaattimittauksiin verrattuna pelto-ojan veden sameus vähentyi kipsin vaikutuksesta.

Tulosten perusteella todettiin kipsin vähentävän maa-ainekseen sitoutuneen fosforin huuhtoumista pelloilta jopa 60 prosenttia. Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään ja parantaa maan rakennetta. Se vähensi myös liuenneen fosforin huuhtoumaa noin kolmanneksen mutta myös orgaanisen hiilen huuhtoutumista. Vaikutus kestää ainakin neljä vuotta. Trap-hankkeen tuloksia on julkaistu Agricultural and Food Science- julkaisussa Vol 21, No 3 (2012).

 

Kipsikäsitelty pelto (vas.) ja ilman kipsiä oleva pelto (oik.) Lepsämänjoen pelto-ojan valuma-alueella syksyllä 2008.