Vesistökunnostus

Uudenmaan vesistökunnostusverkosto

Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hanke kokoaa yhteen erilaisia vesistöjen tilaan vaikuttavia toimijoita, jotta vesien- ja merenhoidon toimenpiteet saadaan käytäntöön. Hanke alkoi vuonna 2021, ja hankkeen toiminta jatkuu Ympäristöministeriön ja Uudenmaan ELY-keskuksen tukemana.

Hankkeessa tunnistetaan keskeiset vesistökunnostusten sidosryhmät ja parannetaan yhteistyötä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden välillä tapaamisten, tiedonvaihdon ja uusien hankkeiden avulla. Lisäksi tuetaan ja edistetään vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien tavoitteiden toteutumista muun muassa kuntakohtaisilla vesienhoidon toimenpideohjelmilla, antamalla asiantuntija-apua paikallistoimijoille sekä viestimällä ja tiedottamalla aktiivisesti vesien tilasta ja toimenpiteistä.

Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY), ja VHVSY koordinoi oman toimialueensa hanketoimintaa. Muita toimijoita hankkeessa ovat Uudenmaan ELY-keskus, Hämeen ELY-keskus, Kymijoen vesi ja ympäristö ry ja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry.

Jos sinulla on kunnostuksiin liittyviä ideoita tai toiveita, ole yhteydessä verkostokoordinaattorin sijaiseen Reetta Lehtoon (reetta.lehto(a)vantaanjoki.fi, puh. 044 742 0647).
Kunnostusverkostokoordinaattori Anna Halonen on vanhempainvapaalla.

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto

Suomessa toimii myös valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto, joka on avoin yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston sivuilta löydät paljon tietoa vesien kunnostuksen tueksi. Tutki vesistökunnostajan karttapalvelua, tapahtumakalenteria ja löydä koko Suomen talkoot sekä muut tapahtumat. Rahat pintaan -sivustolla on myös tietoa, miten haet rahoitusta kunnostushankkeisiin.

Uudenmaan vesistökunnostusverkoston tavoitteet ja toiminta

Uudenmaan vesistökunnostusverkoston tavoitteena on yhteistyön parantaminen alueellisesti ja koko Uudellamaalla, hankekokonaisuuksien edistäminen, asiantuntija-apu paikallisyhdistyksille ja aktiivinen viestintä.

Hankkeella on ollut yhteisiä tapaamisia, joissa on verkostoiduttu laajemmin valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston sekä Rannikkovesien kunnostusverkoston kanssa, ja tehty tiivistä yhteistyötä Uudenmaan ELY:n kuntayhteistyön kehittämishankkeen kanssa. Laaja yhteistyö jatkuu, ja vuonna 2023 yhteisiä tilaisuuksia järjestetään koko Uudenmaan verkoston voimin.

Hankkeesta on tiedotettu somekanavissa, LUVY:n ja VHVSY:n nettisivuilla ja uutiskirjeissä. Myös erilaisissa tilaisuuksissa on jaettu tietoa hankkeesta ja verkostotoiminnasta.

Yhteisten toimien lisäksi yhdistykset ovat edistäneet verkostotoimintaa omilla toimialueillaan. VHVSY on järjestänyt yhdessä ELY:n kanssa kuntatapaamisia, joissa on keskusteltu alueen kuntien vesistöjen tilasta, kunnostustoiminnasta ja toimijaverkostoista, sekä tulevaisuudennäkymistä ja toiveista yhteistyön kannalta. Lisäksi pienempiin järviensuojeluyhdistyksiin ja moniin muihin sidosryhmiin on luotu yhteys ja tarvittaessa annettu asiantuntija-apua mm. kunnostustoimien käynnistämiseksi ja rahoitusten löytämiseksi.

Karttapohjaiset asukaskyselyt

Vuonna 2022 hankkeessa tehtiin yhteistyötä Vantaan ja Riihimäen kaupunkien sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa ja alueiden asukkailta kerättiin tietoa vesi- ja ranta-alueista karttapohjaisten kyselyiden avulla. Kaikkien kyselyiden tulokset on käsitelty ja käyty läpi yhdessä kaupunkien ja ympäristökeskuksen kanssa.Kyselyihin vastasi yhteensä noin 280 henkilöä. Vastaukset nostivat esiin havaintoja ja tietoa vesiluontokohteista, jotka kyselyyn vastanneet kokivat tärkeiksi ja toimiviksi, tai jotka herättivät vastaajien keskuudessa huolta. Vantaan kyselyssä kartoitettiin myös hulevesitulvapaikkoja.

Riihimäki

Riihimäkeläiset kokivat tärkeäksi vesiluontokohteissaan rauhan, monimuotoisen luonnon, veden puhtauden ja ympäristön roskattomuuden sekä virkistäytymismahdollisuudet. Riihimäen järvet olivat vastaajille tärkeä kohde: järvien seutu vetää puoleensa uimareita, ulkoilijoita, mökkeilijöitä ja melojia. Vantaanjoki ja sen tila kiinnosti paikallisia, ja sillä nähtiin olevan potentiaalia entistäkin merkittävämpänä vesiluontokohteena kaupungissa. Erityisesti Jokipuiston seutu herätti mielenkiintoa. Yleisesti riihimäkeläiset kokivat, että kaupungissa on paljon kauniita maisemia ja rauhoittavia vesiluontokohteita.

Huolta aiheuttivat eniten Paalijärvi ja Suolijärvi. Molemmissa oli havaittu pohjan liettymistä ja runsasta vesikasvillisuutta. Myös veden säännöstelystä ja vedenpinnan korkeuden vaihtelusta on koettu koituvan harmia. Vantaanjoen osalta huoli painottui vesikasvillisuuden määrään ja vieraslajeihin

Vantaa

Vantaalaisille tärkeimpiä piirteitä vesiluontokohteissa olivat monimuotoisuus ja luonnonmukaisuus, vedenlaatu ja ympäristön siisteys, sekä saavutettavuus. Merkittävimpiä vesiluontokohteita olivat vastaajien mukaan Vantaanjoki ja Keravanjoki ja niiden sivu-uomat, sekä Kuusijärvi. Virkistyskäyttömuodoista suosittuja olivat erityisesti ulkoilu, lenkkeily ja uinti.

Vantaan kyselyssä kartoitettiin hulevesitulvapaikkoja. Erityisesti vastauksissa esiin nousi Vihdintie Askiston alueella, jossa oli havaittu tulvimista ympäri vuoden erityisesti rankkasateiden tai lumien sulamisen aikaan. Krakanojan vedenpinnan huomattavasta vaihtelusta oli myös useita mainintoja. Lisäksi Tikkurilan jokipuiston hulevesitulvat ja joidenkin pienempien uomien ajoittainen tulviminen oli huomioitu vastauksissa. Tulvien lisäksi vantaalaisissa aiheutti huolta erityisesti vesien saastuminen, roskaaminen ja uomien umpeenkasvu.

Keski-Uusimaa

Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen kanssa toteutettu kysely tuotti vastauksia Nurmijärven, Tuusulan, Järvenpään, Keravan ja Mäntsälän alueilta. Suurin osa vastauksista oli keskittynyt Nurmijärven kohteisiin. Tärkeänä vastaajat kokivat vesiluontokohteissa monimuotoisuuden, rauhan, hyvän vedenlaadun ja uintimahdollisuudet. Alueella suosituimmat virkistyskäyttömuodot olivat uinti ja kalastus. Laajalta alueelta löytyi paljon merkittäviä vesiluontokohteita, joista suosituimpia järviä olivat Tuusulanjärvi, Rusutjärvi ja Sääksjärvi, ja muita kohteita muun muassa Vantaanjoki, Keravanjoki, Nurmijärven Myllykoski sekä Mäntsälän Kaukalampi. Valtava määrä muita kohteita sai myös paljon merkintöjä, joissa arvostettiin erityisesti luonnonmukaisuutta ja monimuotoisuutta.

Alueella huolenaiheet koskivat pääsääntöisesti runsasta vesikasvillisuutta tai heikkoa vedenlaatua, ajoittaisia tulvia sekä pistekuormittajien ja kiintoainekuormituksen vaikutuksia virtavesikohteissa. Vesikasvillisuus, rehevöityminen ja Sääksjärvessä säännöllisesti havaittu järvisyyhy aiheuttavat vastaajien mukaan haittaa virkistyskäytölle.

Kaikista kyselyistä nousi esille yksi selkeä viesti: asukkaat ovat kiinnostuneita vesiluontokohteista ja niiden tilasta. Vantaanjoen valuma-alueella on monipuolista vesiluontoa ja kauniita kohteita, joiden käyttöpaine on kuitenkin kova. Vastaajille tärkeimpiä piirteitä vesistökohteille oli monimuotoisuus ja luonnonmukaisuus, virkistyskäyttömahdollisuudet, siisteys ja veden laatu. Huolenaiheista yleisimpiä olivat teitä tukkivat ajoittaiset tulvimiset, runsas vesikasvillisuus sekä rehevöityminen.

Kunnat ja kunnostusverkosto hyödyntävät kyselyiden tuloksia toimenpiteiden priorisoinnissa ja kohdentamisessa. Esimerkiksi Vantaalla on alkanut hulevesien hallintaan ja viivyttämiseen keskittyvä hanke, jossa pyritään vähentämään tulvia Vihdintien alueella.