Hulevedet

Taajamien osuus Vantaanjoen vesistöalueen maankäytöstä on suuri, noin 20 %. Kaupunkirakennetta tiivistettäessä ja laajennettaessa sekä vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyessä valunnan ajoittuminen ja voimakkuus muuttuvat ja jokiin kohdistuu aikaisempaa enemmän hulevesikuormaa. Vesistön ekologisen tilan säilymiseksi ja parantamiseksi sekä käyttökelpoisuuden säilyttämiseksi rakentamisessa tulee huolehtia hulevesien hallinnasta.

Hulevesien hallinnan lähtökohtana tulee olla kuntakohtainen hulevesisuunnitelma, jonka tavoitteena on hulevesien määrän ja virtaamien hallitseminen mahdollisimman luonnonmukaisesti. Hulevesien hallinta tulee suunnitella valuma-aluekohtaisesti koko virtausreitillä ottaen huomioon pienvesiluonnon säilyminen. Keskeisiä työkaluja suunnittelussa ovat osayleiskaavatason hulevesisuunnitelmat, pienvesi- ja luontokartoitukset sekä virtaamamallinnukset. Pohjaveden määrän ja laadun turvaaminen tulee varmistaa peitetyn pinnan alaa rajoittamalla.

Yhdistys edistää hulevesien hallintaa yhteistyössä jäsenistönsä kanssa. Hyvien hulevesien käsittely- ja johtamisratkaisujen edistäminen ja niistä tiedottaminen ovat tärkeä osa toimintaamme.

 

HULEVET – Hulevesien hallinnan toimintamallin jalkautus (2023–2025)

 

HULEVET-hanke kehittää hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa hankekuntien eri toimijoiden välisenä yhteistyönä Uudenmaalla ja Päijät-Hämeessä. Tavoitteena on luoda hulevesien hallintaan vahva ketju, jossa paikalliset vesiolosuhteet huomioidaan. Taajamissa pienvesiluonnon säilyminen, pinta- ja pohjavesien suojelu sekä hulevesitulvien torjunta ovat keskeisiä tekijöitä hulevesien hallinnassa.

Hulevesien hallinta alkaa kaavoituksesta, mutta jatkuu kiinteässä yhteistyössä suunnittelun, rakentamisen, vesihuollon, vesienhallinnan, puistojen ja teiden ylläpidon ja ympäristösektorin kanssa. Monissa kunnissa hanke alkaa hulevesiohjelmatyöhön ohjaamisella. Keski-Uudenmaan kunnissa tuetaan olemassa olevien ohjelmien toteutusta ja pilotoidaan vesistölähtöisen suunnitteluketjun toimivuutta ylikunnallisessa aluerakentamisessa. Kertyneitä kokemuksia vertaillaan ja jaetaan yhteistyöverkostossa, jonka kokoaminen on osa hanketta.

Hulevesien hallinnan järjestäminen vaatii tahtotilaa ja resursseja. Parhaat tulokset saavutetaan toimintatapoja yhdessä kehittäen. Päätöksentekijöiden tuki työlle on tärkeä. Paikalliseen ympäristötietoon ja uusimpaan hulevesitietoon pohjaavan aktiivisen hankeviestinnän uskotaan kannustavan yhteisen toimintamallin löytämiseen ja käyttöönottoon kunnissa.

Hankkeen toteuttaja on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry kumppaneinaan alueelliset vesiensuojeluyhdistykset Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry sekä Kymijoen vesi ja ympäristö ry.

HULEVET-hanke on saanut avustusta Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman Kaupunkivedet ja haitalliset aineet -teemasta ja se jatkuu kesäkuulle 2025.

 

Lisätietoa hankealueilta:

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Heli Vahtera (heli.vahtera(at)vantaanjoki.fi, p. 050 3270202) ja hankekoordinaattori Reetta Lehto (reetta.lehto(at)vantaanjoki.fi, p. 044 742 0647).

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry 

Kymijoen vesi ja ympäristö ry

 

Kasvi-HAVA-hanke (2021-2022)

Hulevesijärjestelmien kasvillisuuden kyky pidättää haitallisia aineita ja jatkokäsittelyohjeistus -hanke on päättynyt. Neljän hulevesialtaan vesiä sekä kasveihin ja sedimenttiin rikastuneita aineita tutkittiin vuosina 2021–2022. Seurantakohteet sijaitsivat Tuusulan ja Vantaan taajamien työpaikka-alueilla ja yhteen kohteista johdettiin lumenvastaanottopaikan vesiä. Hankkeen loppuraportti "Haitta-aineiden pidättyminen hulevesialtaissa" julkaisu 90/2022 on ilmestynyt VHVSY:n julkaisusarjassa. Aineistosta laadittiin lisäksi diasarja, jonka avulla hulevesialtaiden merkityksestä haitta-aineiden pidättäjänä ja niiden hoito- ja kunnostustarpeesta saa tietoa ja voi hyödyntää omassa viestinnässä.

Ympäristöministeriö rahoitti hanketta 92 600 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta www.ym.fi/vedenvuoro.

 

Loutinoja kuntoon Järvenpäässä


Hankkeessa (2019-2020) tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti Järvenpään keskusta-alueelta Tuusulanjärveen laskevan Loutinojan hulevesikäsittelyä. Tavoitteena oli kuvata taajaan rakennetun kaupunkipuron valuma-alueen hulevesien kokonaisvaltaisen suunnittelun ja käsittelyn toimintamalli kuntien maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen käyttöön sekä vähentää vesistön kuormitusta. Hanke sai Raki 2-kärkihankerahoitusta.


Lisätietoa Loutinoja kuntoon –hankkeesta

 

Keidas-hanke

Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen koordinoimassa Life+ -Keidas –hankkeessa oli tavoitteena rakentaa taajamiin ympäristöä suojelevia maisemarakenteita ja seurata niiden vaikutuksia veden laatuun, eliöstöön ja kasvihuonekaasujen muodostumiseen. Hankkeessa olivat mukana Vihdin kunta, Uudenmaan Ely-keskus ja vesiensuojeluyhdistys. Hankkeessa järjestettiin kohdevierailuja ja luontokoulutoimintaa. Yhdistyksen tehtävänä oli erityisesti Nummelan kosteikkoalueelle tulevien ja kosteikolta lähtevän veden laadun seuranta ja näytteenotto sekä hankkeen tulosten välittäminen sidosryhmille ja muu valistustoiminta. Hankkeen sivut löytyvät osoitteesta: (www.helsinki.fi/taajamakeitaat/) ja (www.helsinki.fi/urbanoases/)

                                                           

 

Tutkimus hulevesikuormitteisten purojen veden laadusta Vantaalla

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys oli mukana vuosina 2011–2012 Vantaan alueella sijaitsevien Kylmäojan ja Kirkonkylänojan veden laatua automaattimittauksin selvittäneessä tutkimuksessa.

Tutkimuksesta valmistuneeseen raporttiin koottiin vuosien 2011–2012 aikana Vantaan alueella toteutettujen pienten purojen automaattisen veden laadun seurannan keinoin toteutettujen mittausten tulokset. Kyseiset purot, Kylmäojan itäinen haara ja Kirkonkylänoja, ovat molemmat intensiivisen maankäytön puristuksissa joutuneet ahtaalle ja se näkyy myös näiden purojen veden laadussa. Kylmäojan itäisen haaran valuma-alueella sijaitseva Kylmäojan korpi muodostaa Uudenmaan tiheään asutulle alueelle harvinaisen ekosysteemin, jolla on myös veden laatuun vaikuttavia ulottuvuuksia. Kirkonkylänojan valuma-alueelle on suunniteltu veden määrän ja laadun hallintaan soveltuvan altaan rakentamista. Molemmat purot laskevat Keravanjokeen ja edelleen Vantaanjokeen. Vaikka näiden purojen veden laadulla olisikin Keravanjoen ja Vantaanjoen kokoisten jokien vedenlaatuun niiden pieninä sivu-uomina vain vähäinen vaikutus, ovat ne itsenäisinä puroekosysteemeinä tarkasteltuina kestokykynsä rajoilla.

Kylmäojan itäinen haara on alueen teollisuuden, liikenteen ja rakentamistoimien vaikutusten puristuksessa. Huolestuttavaa on erityisesti Kylmäojankorven yläpuolisen alueen veden laatuun vaikuttava toiminta. Sähkönjohtavuudet ovat hyvin korkeita johtuen tie- ja piha-alueiden suolauksesta. Korkeat suolapitoisuudet saattavat vaikuttaa puroeliöstön lajistoa yksipuolistamalla. Mittausjaksoilla Kylmäojassa on myös todettu öljyhiilivetyjen kohonneita pitoisuuksia ja päästön alkuperä on jäljitetty tietyn teollisuustoimijan varikkoalueelle. Vesi on luonnostaan hieman sameaa, hyvin humuspitoista ja ruskeaa ja se sisältää paljon rautaa.

Kylmäojan vedestä mitattiin hyvin korkeita sähkönjohtavuusarvoja teillä ja teollisuusalueiden pihoilla liukkaudentorjuntaan käytettävän suolan huuhtoutumisen takia.

Taajama- ja teollisuusalueiden hulevesien hallinnassa tulisi myös keskittää näiden vesien määrän ja laadun hallintaa jo mahdollisimman aikaiseen vaiheeseen. Pienten vesimäärien käsitteleminen useiden yksittäisten menetelmien avulla paikallisesti lähellä kuormituslähdettä, on helpompaa kuin yrittää puhdistaa suuria vesimääriä kauempana kuormituksen lähtöalueesta. Kiinteistökohtaisesti mahdollisimman tehokkaasti käsitellyt hulevedet johdettuna imeytyksen tai muun valuntaa tasaavan ratkaisun kautta vähentäisi vesistöihin kohdistuvaa laadullista ja määrällistä kuormitusta.

Vantaanjoen valuma-alueella, johon myös Kylmäoja kuuluu, asuu yli miljoona ihmistä ja asuin- ja teollisuusrakentamisen tuotannon paine alueella on kova. Kylmäojan korven kaltaisten keitaiden säilyttäminen tällaisten kuormituspaineen alaisten alueiden keskellä on vesistöjen ekologisen tilan ja virkistyskäytön kannalta elintärkeää. Toisaalta korven kaltainen luonnonkosteikkoalue on saattanut jättää Kylmäojan itäisen haaran ongelmat näkymättömäksi puhdistaessaan puron vettä. Tämän ainutlaatuisen lähes luonnontilaisen alueen puskurikykyä ei tulisi kuormittaa pysyvästi ja yhä kiihtyvällä tahdilla. Selvityksen perusteella voidaan todeta Kylmäojan veden laadun ja siten ekologisen tilan voivan parantua vain voimakkaasti ihmisen toimista johtuvaa kuormitusta vähentämällä. Kylmäojankorven vettä puhdistava vaikutus osoittaakin luonnollisten kosteikkoalueiden suojelun olevan tärkeää.

Kylmäojan korven ylä- ja alapuolelta 10 minuutin välein mitattu veden sameus osoittaa hyvin miten korpi pidättää ojaan valuma-alueen rakennustoiminnasta huuhtoutuvaa kiintoainetta.

Kirkonkylänojan veden laadun todettiin olevan puroa kuormittavien tekijöiden yhteisvaikutuksesta ajoittain erittäin huono. Lentokenttäalueelta huuhtoutuvien hulevesien mukana huuhtoutuvat jäänestoaineet paitsi kuluttavat vedestä happea, myös aiheuttavat hajuhaittaa puron lähiympäristöön. Liikennealueilla liukkauden torjuntaan käytettävät suolat nostavat veden sähkönjohtokyvyn hyvin korkealle ja alueella harjoitettu rakennustoiminta kuormittaa vesistöä ajoittain voimakkaasti.

Kehäradan tunnelityömaalta Kirkonkylänojan sivuhaaraan pumpattu vesi samensi vettä voimakkaasti.

Tällaisen Kylmäojan ja Kirkonkylänojan kaltaisten voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena olevan pienen virtaveden tilan parantamisessa tulisi toimenpiteet kohdistaa mahdollisimman lähelle kuormituksen alkulähdettä. Lentokentän jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden keräämistä ja jätevedenpuhdistamolle johtamista tulisi edelleen tehostaa. Sadeveden valumista uomaan päällystetyiltä pinnoilta voitaisiin hidastaa kiinteistökohtaisilla hulevesialtailla ja päällystetyn pinnan osuuden vähentämisellä. Veden imeytyessä maahan myös pinnoilta huuhtoutuvat epäpuhtaudet pidättyvät ja näin maaperän voidaankin todeta muodostavan tärkeän veden laatuun vaikuttavan puskurin. Tästä syystä myös hulevesien johtamisessa tulisi pyrkiä kohti maahan imeytystä ja valunnan hitaampaa etenemistä kohti uomaa. Huippuvirtaamien pienentäminen vähentää tulvahaittoja myös alajuoksulla.

Raportti on kokonaisuudessaan ladattavissa tästä.