Vesienhallinta

Kestävä vesien hallinta Lepsämänjoen yläosan valuma-alueella (VELEVA-hanke)

 

Hankkeessa rakennettiin Nurmijärvellä sijaitsevan Myllyojan ja Lepsämäjoen sivu-uomien neljään eri kohteeseen vedenviivytysrakenteita. Vedenviivytyksellä pyrittiin lisäämään veden viipymää ja vähentämään Lepsämänjoen pääuoman tulvariskiä ja siitä aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Kiintoainekuorman vähentäminen estää myös pääuoman liettymistä, vähentää perkaustarvetta ja suojelee taimenien kutusoraikkoja. Tällä tavoin voidaan parantaa Lepsämänjoen veden laatua ja vähentää Vantaanjokeen ja Itämereen kulkeutuvia kiintoaine- ja ravinnemääriä.

Viivytysrakenteet suunniteltiin siten, että ne hidastavat virtaamaa ja varastoivat vettä kovien sateiden aikana, mutta eivät vaikuta virtaamaan muina aikoina. Hankkeessa kokeiltiin erilaisia kevyitä ratkaisuja, kuten vesivanerilevyillä ja puurangoilla tehtyjä uomakavennuksia. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja, joita on mahdollisuus toteuttaa suhteellisen kevyellä budjetilla.

Rakenteiden toimivuutta seurattiin rakentamisen jälkeen. Kovilla virtaamilla vedenpinta nousi rakenteiden yläpuolella noin 40–60 cm. Arvioitu vedenvarastointi- ja viivytyspotentiaali oli eri kohteissa 70–150 m³.

Hankkeessa saatiin käytännön kokemusta rakenteiden sijoittamisesta, rakentamisesta ja toimivuudesta erilaisissa uomissa. Keskeisiä oppeja olivat rakenteiden toteuttaminen kuivana aikana, huolellinen eroosiosuojaus ja rakenteiden riittävä vahvistaminen. Lisäksi korostui tarve huomioida kalankulku, kuivatusolot, maanomistus ja mahdolliset vaikutukset muihin kiinteistöihin jo suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa laadittiin työohje, jonka avulla maanomistajien ja muiden paikallistoimijoiden on mahdollista toteuttaa vedenviivytystä pienissä uomissa omilla maillaan tai maanomistajan luvalla.

Tutustu ohjeeseen täällä.

 

Veden viivytyskohteiden toteutukselle saatiin rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta Uudenmaan ELY-keskukselta 31 840 euroa.

 

Jos sinulla on tulva- tai muuta tietoa valuma-alueesta tai haluat keskustella vesien viivytyksestä, ota yhteyttä Paula Luodeslampeen, p.044 767 1393, paula.luodeslampi(at)vantaanjoki.fi.

 

Tausta

Nurmijärvellä sijaitsevan Lepsämänjoen yläosan valuma-alueella ja sen alapuolella esiintyy vuosittain kevät- ja syystulvia, sillä alavat pellot sijoittuvat suoristetun uoman varteen. Tulvat lisäävät maa-aineksen ja siihen sitoutuneen fosforin huuhtoutumista pelloilta.

Vuosina 2023-2024 toteutetussa hankkeessa tehtiin valuma-alueselvitys, jossa pyrittiin löytämään yläjuoksun pienistä uomista padottamalla toteutettavia vedenviivytyskohteita, joiden avulla pystyttäisiin vähentämään Lepsämänjoen alajuoksun tulvia. Kartoitus tehtiin yhdessä maanomistajien kanssa ja kohteiden soveltuvuus tarkistettiin maastokäynneillä. Valuma-alueelta ei löytynyt sijainteja suurille kosteikoille ja maanomistajat eivät olleet kiinnostuneita kaksitasouomien perustamisesta. Sivu-uomien varsilta löydettiin kuitenkin 27 kohdetta, joiden toteutuksesta oli kiinnostunut 19 maanomistajaa. Nurmijärven kunnan mailla näistä sijaitsi 6 kohdetta. Uudet kohteet (20 kpl) olivat pääosin melko pieniä ja loput kohteista (7 kpl) olivat olemassa olevien altaiden toiminnan parantamista. Kohteet olisivat toteutettavissa pääosin padottamalla luontaisesti kosteilla, talouskäytön ulkopuolisilla alueilla.

Aiempien seurantatulosten perusteella vuosittainen sadanta ja valumavesien määrä vaikuttavat olennaisesti kuormituksen määrään, peittäen osittain alleen valuma-alueen pelloilla tehdyt toimenpiteet. Tämän takia vesien viivyttäminen ja valuntahuippujen tasaaminen ovat olennaisessa osassa kuormitusta vähennettäessä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Nurmijärven kunnan, maanomistajien ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

 

Lepsämänjoen veden laatua voit tarkastella täältä:

https://www.luodedata.fi/ld5/login.php

tunnus: riverlepsamanjoki, salasanaa ei tarvita

 

Veleva-hankkeen valuma-alueselvitystä (2023-2024) rahoittivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (maa- ja metsätalouden vesienhallinta) ja ympäristöministeriö Vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta.