Jätevesitarkkailu

”Sikala, imelä, käymisjätteet, koinmyrkky, viemärivesi, muta, kemikaliot, home, sammal, melassi, talli, öljy, ammoniakki, pihka, mätä kala, lysoli, perunankuoret, bitumi, mätä kananmuna” kuvaili vesilaitoksen kemisti jokiveden hajua eri näytepaikoilla 1960-luvulla, ennen vesiensuojelutyön alkamista. Yhdistys perustettiin vuonna 1963 ja jätevedenpuhdistamoiden yhteistarkkailu käynnistyi vesiensuojeluyhdistyksen johdolla vuonna 1969 osana toimintaa, mukaan liittyi heti 11 laitosta. Yhteistarkkailun alkuperäinen tavoite oli tehostaa puhdistamoiden hoitoa, ja saada yhteismitallista ja tasapuolista tutkimustietoa jätevesikuormituksesta ja sen vaikutuksista.

Yhdistyksen sääntöjenmukainen tavoite on edelleen sama, vaikka jätevedenpuhdistamoiden toiminta ja jokiveden laatu ovat aivan eri luokkaa kuin tarkkailun alkaessa.

Jätevesitarkkailun tavoitteena on selvittää puhdistamoiden toimintaa ja niiden aiheuttamaa vesistökuormitusta, seurata lupaehtojen noudattamista ja opastaa prosessien säätöä koskevissa kysymyksissä. Työ tehdään viranomaisen hyväksymien puhdistamokohtaisten käyttö- ja päästötarkkailuohjelmien mukaisesti. Jokaisesta puhdistamotarkkailukerrasta tehdään puhdistamokäynnin ja näytetulosten perusteella ns. kertaraportti. Niistä laaditaan yhteenvedot puhdistamon koosta riippuen yksi, kaksi tai neljä kertaa vuodessa. Vantaanjoen vesistöalueen puhdistamoita tarkkaillaan 4 - 24 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi puhdistamot tekevät omaa käyttötarkkailuaan hyvän puhdistustuloksen saavuttamiseksi.

Jätevedet

Puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä tutkitaan ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden pitoisuudet sekä lasketaan kuormitukset (kg/d). Vesistökuormitusta laskettaessa huomioidaan puhdistamolla ja pumppaamoilla tapahtuneet mahdolliset ohitukset. Ohitukset tarkoittavat vesistöön joutuvia käsittelemättömiä tai mekaanisesti käsiteltyjä jätevesiä. Jätevesien ohituksia tapahtuu satunnaisesti, esim. voimakkaiden sateiden aikana puhdistamoilta tai viemäriverkostosta.

Lietteet

Puhdistamoilta poiskuljetettavan lietteen laatua tutkitaan valtioneuvoston jäteasetuksen 179 / 2012 ja maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksen 24 / 11 mukaisesti. Asetuksissa on määritelty vaatimukset mm. lietteen raskasmetallipitoisuuksille.

Vantaanjoen vesistöalueen puhdistamolietteen laatu on pääsääntöisesti täyttänyt asetusten raja- ja tavoitearvot. Lietteen ainepitoisuuksiin vaikuttaa puhdistamolle tulevan jäteveden laatu. Tulevan veden sisältäessä korkeita raskasmetallipitoisuuksia, ne näkyvät myös puhdistamolietteen laadussa korkeina pitoisuuksina.