Kipsi ja ravinnekuitu

Kipsi ja ravinnekuitu maatalouden vesiensuojelukeinoina – KK2-hanke

 

Hanke on jatkoa vuonna 2020 loppuneille RAKUVE- ja Vantaanjoen kipsi- hankkeille. Hankkeessa selvitetään ravinnekuidun vaikutuksia salaojien kautta syntyvään kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumaan sekä kipsin vaikutuksia fosfori- ja kiintoainehuuhtoumaan valuma-aluetasolla. Tiedolle on suuri kysyntä niin viljelijöiden, vesiensuojelutoimijoiden kuin viranomaistenkin keskuudessa.

Tavoitteena on saada tietoa siitä, mikä on vuonna 2018 pelloille levitetyn kalkkistabiloidun metsäteollisuuden kuidun ja vuosina 2018–2019 Vantaanjoen valuma-alueelle levitetyn kipsin vesiensuojelullinen teho, kun levityksestä on kulunut noin 3-4 vuotta. Hankkeessa seurataan veden laatua vuosina 2021-2022.

Kipsin vaikutuksia Lepsämänjoen veden laatuun seurataan automaattisilla antureilla. Voit tutustua vedenlaatutietoihin täällä: www.luodedata.fi. Käyttäjätunnus on lepsama ja salasana-kohdan voi jättää tyhjäksi.

Kuidun vaikutuksia salaojaveden laatuun seurataan automaattiantureilla keväisin ja syksyisin kahden kuukauden jaksoissa. Seuraava seurantajakso alkaa syys-lokakuussa. Vedenlaatutietoja pääset katsomaan täältä: www.luodedata.fi. Käyttäjätunnus on royla ja salasana salaoja.

Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö, jonka muista maatalouden vesiensuojeluhankkeista voit lukea täältä: www.ym.fi/ravinteidenkierratys ja www.ym.fi/vesienjamerenhoito.