Järvien seuranta
Etelä-Suomen rannikon vesistöalueet ovat yleisesti melko vähäjärvisiä. Vantaanjoen vesistöalueen järvisyys on noin 2 %. Vähintään 1 ha kokoisia järviä vesistöalueella on noin 110 kpl. Suurin osa järvistä ja altaista on hyvin pieniä ja suurimmillekin järville on ominaista mataluus. Vesistöalueen länsiosien moreeni- ja hiekkamaiden järvet ovat kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia. Savikkoalueiden järvet ovat sameita ja runsasravinteisia.
Vantaanjoen vesistöalueella on yli 100 ha:n suuruisia järviä 11 kpl. Nurmijärven ja Hyvinkään rajalla sijaitsee lisäksi Sääksjärvi, joka on laskuojaton pohjavesijärvi.
Vähäjärvisellä vesistöalueella pienten järvien ja lampien merkitys luontotyyppinä ja virkistyskäyttöympäristönä on tärkeä. Pintavesistä tarvitaan tietoa, jota voidaan käyttää sekä vesistön tilan arviointiin että vesien suojelua, kunnostusta ja käyttöä palvelemaan.
Tietojen keruu
Vesistöalueen järvien vedenlaatua ja biologisten muuttujien tilaa on hyvä seurata säännöllisesti. Seurantatuloksia hyödynnetään ympäristötietoisuuden lisäämisessä, vesien kunnostuksessa ja käytön kehittämisessä. Seurannat perustuvat usein pintavesien tarkkailu- ja seurantaohjelmiin.
Vedenhankintaan ja kunnostukseen liittyvää säännöllistä veden laadun tarkkailua eli nk. toiminnallista seurantaa tehdään vain muutamilla vesistöalueen järvillä (Ridasjärvi ja Rusutjärvi). Hyvinkään ja Nurmijärven rajalla olevat Vihtilammi ja Sääksjärvi ovat myös vuosittaisessa tarkkailussa.
Alueen suurimpien järvien, mm. Tuusulanjärven, Hirvijärven ja Kytäjärven veden laadun seurannat toteutetaan osana EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) velvoittamaa vesienhoitotyötä Elinvoimakeskuksen toimesta. Seurantatietoja tarvitaan vesistöjen tilan arvioimiseksi, luokittelemiseksi ja raportoimiseksi EU:lle.
Vesistön pienten järvisen ja lampien seuranta jää kuntien vastuulle. Riihimäellä pintavesien seurantaa tehdään 3–6 vuoden välein ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seuraa säännöllisesti Nurmijärven vesien tilaa. Suurin osa vesistöalueen järvistä ja lammista on Hyvinkäällä, ja Hyvinkään kaupunki onkin seurannut niiden tilaa aikaisemmin aktiivisesti.
Järvi-meriwiki on Suomen järvien oma verkkopalvelu. Sieltä löytyvät perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvestämme sekä valmiit työkalut, joilla kaikki palveluun rekisteröityvät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja. Löydät palvelun osoitteesta www.jarviwiki.fi. VHVSY on ottanut tavoitteeksi täydentää Järviwikiin tietoa seuraamiltamme järviltä.
Järvien tila
Useimmat Hyvinkään ja Riihimäen järvet ovat pieniä humusjärviä. Monet niistä kuuluvat ekologiselta tilaltaan hyvään luokkaan. Kytäjärvi, Paalijärvi, Sykäri ja Keravanjärvi ovat runsashumuksisia järviä ja niissä on ravinteita runsaasti. Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven pienten lampien ja järvien seuranta-aineistot osoittavat useissa tapauksissa, että humuksen huuhtoutuminen vesiin on lisääntynyt ja sen myötä järvien väriluvut ovat kasvaneet 1980-luvun arvoihin verrattuna. Yhtenä syynä tähän pidetään leutojen talvien yleistymistä. Viime vuosien metsähakkuut ovat joillain alueilla rehevöittäneet myös pienvesiä. Vesien happamoitumiskehitys on sen sijaan pysähtynyt rikkilaskeuman vähenemisen myötä, ja useimpien pienvesien kyky vastaanottaa happokuormaa on nyt tyydyttävä.
Hirvijärvi on vesistöalueen syvin järvi, lähes 3o metriä. Järvi on tyypiltään vähähumuksinen ja ravinnetilaltaan karu. Järvi on virkistyskäyttäjien suosiossa mm. hiekkapohjaisten uimarantojen ja kirkkaan veden ansiosta. Virallisilla uimapaikoilla kuntien ympäristöterveysviranomaiset seuraavat uimavesien käyttökelpoisuutta.
Nurmijärveltä seurantaohjelmaan kuuluvat vedenlaadultaan hyvät Herusten järvet ja Vaaksinjärvi sekä Valkjärvi. Klaukkalan taajaman läheisyydessä sijaitseva Valkjärvi on vuosikymmenten myötä rehevöitynyt maatalouden sekä haja- ja loma-asutuksen ravinnekuormituksen myötä. Kesäisin runsastuvat sinilevät haittaavat järven käyttöä. Järvellä on käynnissä kunnostushanke, jonka tavoitteena on parantaa Valkjärven ekologista tilaa vähentämällä erityisesti järveen kohdistuvaa ulkoista kuormitusta. Nurmijärven alueen vesienhoidosta vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.
Rehevöitymisestä ja huonosta vedenlaadusta kärsineen Kytäjärven kunnostus alkoi Kytäjärven osakaskunnan toimesta 2024 ja jatkuu nyt järven valuma-aluetta kunnostamalla ja järven alusvettä puhdistamalla yhteistyössä Kytäjä Golfin kanssa.
Tuusulanjärvi on Vantaanjoen vesistön suurin järvi ja se sijaitsee Tuusulan kunnan ja Järvenpään kaupungin alueilla. Tuusulanjärvi on valittu Uudenmaan maakuntajärveksi. Järven valuma-alueella pitkään jatkuneen ihmistoiminnan vaikutuksesta järvi on rehevä ja sen tilan parantamiseksi on tehty pitkään kunnostustoimia. Järven kunnostushankkeessa kuormitusta, veden laatua ja kalastoa on tutkittu paljon.
