Kalastus

Vantaanjoen vesistöalue on hyvin suosittu kalastuskohde ja sen kalastajien yhteenlaskettu pyyntiponnistus oli vuonna 2017 yhteensä 36 500 pyyntivuorokautta. Selkeästi suosituin alue oli Vantaankoski, mutta myös Vanhankaupunginkoski ja Nukarinkoski olivat hyvin suosittuja. Tärkeimmät pyyntimenetelmät olivat perho- ja heittokalastus. Vantaanjoen vesistöalueella kalastusta harjoitettiin eniten kesäkuukausina, mutta myös touko- ja syyskuussa kalastettiin runsaasti.

Jokialueelle istutettavista lajeista merkittävin on pyyntikokoinen kirjolohi. Vantaanjoen suosituimpia kalastuskohteita ovat Nurmijärven Nukarinkoski ja Myllykoski sekä Vantaalla/Helsingissä Vantaankoski, Pitkäkoski ja Vanhankaupunginkoski. Vaelluskalojen ja kirjolohen lisäksi saaliiksi saattaa saada myös esimerkiksi ahventa, harjusta, haukea sekä turpaa ja muita särkikaloja.

Kalasaalista saatiin vuonna 2017 yhteensä noin 11 000 kg, josta merkittävin saalislaji oli istutettu kirjolohi (Vantaanjoen yhteistarkkailu – Kalasto ja pohjaeläimet 2015-2017). Joen alajuoksulla saatiin saaliiksi myös paljon luonnossa lisääntyviä kalalajeja, mm. kuhaa, siikaa, toutainta ja vimpaa. Lue lisää Vantaanjoen kalastosta tästä. 

Vantaanjoen vesistön vedenlaadun paraneminen ja koskikunnostukset ovat luoneet hyvät edellytykset luontaisten kalakantojen elpymiselle. Lohi ja meritaimen ovat alkaneet lisääntyä luontaisesti, ja vaelluskaloilla on nykyään mahdollisuus nousta Vantaanjoen latvoille Riihimäelle. Keravanjoella on rakennettu kalatiet Kirkonkylänkoskeen, Kellokoskeen ja Kaukastenkoskeen. Olemassa olevien kalateiden lisäksi Tikkurilankosken pato on purettu 2019 ja Haarajoen myllypato on määrä purkaa lähivuosina, jolloin kalojen nousu myös Keravanjoen latvoille tulee mahdolliseksi. 

Vantaanjoen vesistöalue on vaelluskalavesistö, jonka koski- ja virta-alueilla onkiminen ja pilkkiminen on kielletty. Koskialueilla viehe- ja perhokalastus ovat vain sallittuja vesialueen omistajan luvalla. Ilman lupaa koskilla ei saa kalastaa lainkaan. Koskiluvan lisäksi 18-65 vuotiaiden tulee suorittaa valtion kalastonhoitomaksu.

Muualla jokialueilla on sallittua onkia ja pilkkiä jokamiehenoikeudella sekä viehekalastaa valtion kalastonhoitomaksulla. Poikkeuksena ovat patojen ja kalateiden ylä- ja alapuoliset alueet, joissa kalastus on kalastuslain 71 §:n mukaisesti kielletty 100 metrin (padot) ja 200 metrin (kalatie) matkalla padosta/kalatiestä. 

Tutustu Vantaanjoen kalastuskohteisiin, -sääntöihin, -lupiin ja niiden myntipaikkoihin  kalapaikkaesitteemme avulla (2017). Myyntipaikkojen tietoja löydät myös Virkisty Vantaanjoella ja Virkisty Keravanjoella -esitteistä. Kalastonhoitomaksun voit maksaa Metsähallituksen eräluvat-palvelussa

Yhdistyksen Jokitalkkarit toteuttavat vesistöalueella kalataloudellisia toimia, joihin kuuluvat mm. lohikalojen lisääntymisalueiden inventointi ja kunnostaminen, kalanäytteidenotto, kalastuksenvalvonta, onkikohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä lasten ongintatapahtumien järjestäminen. Jokitalkkaritoiminnasta voit lukea tästä.


Päivitetty 7/2024