Kundajoen lohi

Suomenlahden lohen lyhyt historia ja nykytila

Suomenlahden Suomen rannikkojokien lohi- ja meritaimenkannoista ovat jäljellä enää Ingarskilan-, Siuntion-, Mankin-, Sipoon-, Viron- ja Urpalanjoen meritaimenkannat, joissa lisääntyminen on ajoittaista vain osassa (Siuntionjoki, Sipoonjoki, Urpalanjoki). Lohen on uskottu esiintyneen Karjaanjoessa, Vantaanjoessa, Porvoonjoessa, Koskenkylänjoessa ja Kymijoessa, mutta kaikkien alkuperäiset populaatiot ovat hävinneet. Lohen palauttamista on yritetty 1980-luvulta lähtien istuttamalla Venäjän Nevajoesta peräisin olevaa kantaa. Neljänkymmenen vuoden aikana istutuksilla on onnistuttu luomaan osittain luontaisesti lisääntyvä lohipopulaatio Kymijokeen, mutta mittavista istutuksista huolimatta Nevajoen lohi ei ole kotiutunut muihin vesistöihin. Satunnaista luonnollista lisääntymistä on havaittu vain Vantaanjoessa.

Kuva 1. Suomenlahden lohijoet Suomessa, Virossa ja Venäjällä.

Suomenlahden eteläpuolella Virossa alkuperäinen lohikanta on säilynyt Kunda-, Keila- ja Vasalemmajoessa. Istuttamalla on onnistuttu palauttamaan luontaisesti lisääntyvä lohikanta Purtse-, Selja-, Loobu-, Valge-, Jägala-, Pirita- ja Väänajokiin. Viron lohijoet ovat kokoluokaltaan huomattavasti pienempiä kuin Neva- ja Kymijoki. Kundajoen lohta käytetään Virossa maan omiin istutuksiin.

Kuva 2. Suomenlahden vesistöalueelle tehdyt lohi-istutukset vuosina 2010–2025.
Tiedot: Sähköinen istutustietojärjestelmä (SÄHI).

Selvityshanke lohen palauttamiseksi Etelä-Suomeen

Lohen kotiuttamisen vaikeuksista huolimatta meritaimenen palauttaminen Vantaanjokeen ja muutamiin muihin pienempiin Suomenlahteen laskeviin vesistöihin on onnistunut Ingarskilanjoen istutuskannalla. Pienikokoisen Ingarskilanjoen meritaimenen kanssa saatujen hyvien tulosten perusteella voidaan spekuloida, josko virolaiset lohikannat voisivat olla avain Suomenlahden lohikantojen palauttamiseksi. Tämän selvittämiseksi VHVSY ja LUVY (Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry) käynnistivät syyskuussa 2025 yhteishankkeen: Lohikannan paluu: Kundajoen lohi Etelä-Suomen rannikkojokiin?

Vuosien 2025–2027 aikana hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia lisätä lohikantojen palauttamisessa ja elvyttämisessä käytettävien populaatioiden ja geneettisen monimuotoisuuden määrää Suomessa. Hankkeessa selvitetään virolaisen lohikannan maahantuomista koskevat lupatarpeet huomioiden eri kalojen istuttamista ja kasvattamista koskevat prosessiskenaariot, kalataloudelliset riskit ja mahdollisuudet, sekä laaditaan prosessikuvaus maahantuonnista ja ehdotus istutus- ja seurantaohjelmaksi sopiviin pilottikohteisiin.

Hankkeen tavoitteet

 i) Laaditaan perusteellinen taustaselvitys Viron Kundajoen lohen kuljettamisesta, kotouttamisesta Suomen etelärannikon jokiin ja uuden kalakannan tuomiseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.

ii) Laaditaan kotouttamissuunnitelma sisältäen maahantuonnin, istuttamisen ja mahdollisen kalanviljelyn järjestämisen kustannusarviot, istutuskalojen kysynnän ja kohdejokien potentiaalin tarkastelun, sekä istutussuunnitelman ja seurantasuunnitelman laatimisen.

iii) Muodostetaan hankkeen aikana kotouttamisessa tarvittava yhteistyöverkosto Suomen ja Viron viranomaisten ja kalatalousasiantuntijoiden välille.

iv) Lähetetään hankkeen lopuksi maahantuontilupahakemus Kundajoen lohelle.

Kuva 3. Lohen 0+ luonnonkudusta syntyneiden poikasten tiheys Kymijoessa (ylä) ja Vantaanjoessa (ala) 2010–2025. Tiedot: Ympäristöhallinnon sähkökoekalastusrekisteri. Pyydystettävyysarvo p=0,42.