Pinnalla ja pohjalla

Uudessa vesistökunnostushankkeessa pilotoidaan kelluvia kasvilauttoja ja kalaturoja vesistöjen tilan parantamiseen

Pinnalla ja pohjalla (PIPO) -hankkeen tavoitteena on rakentaa sekä kelluvia kosteikkolauttoja että upottaa kalaturoja pieniin järviin ja lampiin sekä myös rakennettuihin, olemassa oleviin kosteikkoaltaisiin Uudellamaalla sekä tarkkailla niitä aktiivisesti hankkeen toteutusvuosina 2026–2028. Kosteikkolauttojen ja turojen avulla lisätään ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuden tuottamia hyötyjä vesistöihin ja samalla pilotoidaan Suomen oloissa toistaiseksi vain vähän käytettyjä kelluvia kosteikkorakenteita vesiensuojeluratkaisuna.

Pinnalla ja pohjalla -hanketta toteuttavat yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry sekä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Rakenteiden toteuttamisesta on sovittu yhdessä maan- ja vesialueiden omistajien kanssa.

Kelluvat kosteikkolautat ovat vesistön pinnalle sijoitettavia ja pohjaan ankkuroitavia rakenteita, joiden
päälle istutetaan paikallisia vesi- ja rantakasveja. Kasvien juuret ja juurissa sekä kosteikon rakenteissa
elävät mikrobit kilpailevat liukoisista ravinteista vedessä vapaana elävien levien kanssa, ja lisääntyneen kilpailun myötä leväkukintojen voidaan odottaa vähenevän. Kelluvat kosteikot tarjoavat lisäksi
elinympäristöjä erilaisille vesieliöille ja linnuille lisäten luonnon monimuotoisuutta paikallisesti.

Kalaturot ovat vesistöihin talviaikaan upotettavia puita, kuten vanhoja joulukuusia. Vedessä puumateriaalin pinnalle kehittyy biofilmi, ja turot houkuttelevat tarjoamiensa suojan ja ravinnon vuoksi sekä vesihyönteisiä, pohjaeläimiä että kaloja. Kalat laskevat mielellään myös kututuotteensa puumateriaalin päälle, jolloin kuoriutuvilla poikasilla ovat ravintokohteet ja suojapaikka valmiiksi lähellä. Kalaturot ovat perinteisesti kalamiesten suosimia kalapaikkoja.

Hankkeessa kosteikkolautat ja turot sijoitetaan samoihin pieniin järviin. Toimet edistävät kohdevesistöjen tilaa, sillä ne lisäävät kilpailua liukoisista ravinteista ja luovat uusia elinympäristöjä eliöstölle. Hanke hyödyttää myös virkistyskäyttöä, kuten uintia, kalastus- ja lintuharrastusta. Kosteikkolauttoja kokeillaan myös jo rakennettujen, kaivettujen kosteikkoaltaiden vesissä esiintyvän eroosioaineksen hallintaan ja altaiden kasvillisuuden kehittymisen edistäjäksi. Turoja ei viedä kosteikkoaltaisiin, mikäli niissä kalojen lisääntyminen ei ole toivottua. Kaikissa kohteissa, järvissä ja kosteikoilla, kosteikkolautat ja turot lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

VHVSY:llä hanketta koordinoivat yhteistyössä (sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@vantaanjoki.fi):

Anna Halonen, vesistökunnostusverkostokoordinaattori
Puh. 044 280 6807

Asko Särkelä, ympäristöasiantuntija
Puh. 050 381 4165

Reetta Lehto, vesistötalkkari
Puh. 044 742 0647

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen yhdistyksen henkilöstön yhteystiedot löydät heidän kotisivuiltaan.

Pinnalla ja pohjalla -hankkeessa rakennetut lautat

Kuka vastaa lauttojen ylläpidosta?
Märkiön, Rantamo-Seittelin ja Helgträskin lautoista vastaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Vesiensuojeluyhdistys käy aika ajoin tarkkailemassa lauttojen kuntoa. Mikäli lauttojen kunnossa huomaa jotakin puutteita tai lauttoihin liittyy muita kysymyksiä, voi ottaa yhteyttä hanketta koordinoiviin Annaan, Askoon ja/tai Reettaan.

Mistä lautat on rakennettu?
Lautat on rakennettu kokonaan luonnonmukaisista materiaaleista: rungossa on bambua, juuttikangasta ja talviniitettyä järviruokoa. Lautoille istutettavat kasvit ovat paikallisia ranta-/vesikasveja.

Märkiö-järvi, Hyvinkää

Milloin lautat on rakennettu?
Märkiön lautat on rakennettu touko-kesäkuussa 2026. Lauttoja on yhteensä 8 kpl. Kuva on otettu heti lauttojen rakentamisen ja vesillelaskun jälkeen. Päivitämme lautoista myöhemmin loppukesästä uusia kuvia, kun kasvillisuus on ehtinyt niissä kehittyä.

Muuta?
Märkiö-järveen on upotettu myös kuusia kalaturoiksi.

Rantamo-Seittelin kosteikkoaltaat, Tuusula

Milloin lautat on rakennettu?

Rantamo-Seittelin kosteikkoaltaiden lautat on rakennettu touko-kesäkuussa 2026. Sekä Rantamon että Seittelin altaassa on kussakin 3 lauttaa eli lauttoja on yhteensä 6 kpl. Kuvat on otettu heti lauttojen rakentamisen ja vesillelaskun jälkeen. Päivitämme lautoista myöhemmin loppukesästä uusia kuvia, kun kasvillisuus on ehtinyt niissä kehittyä.

Helgträsk, Sipoo

Milloin lautat on rakennettu?
Helgträskin lautat on rakennettu huhti-toukokuussa 2026. Lauttoja on yhteensä 2 kpl. Kuvat on otettu heti lauttojen rakentamisen ja vesillelaskun jälkeen. Päivitämme lautoista myöhemmin loppukesästä uusia kuvia, kun kasvillisuus on ehtinyt niissä kehittyä.

Muuta?
Helgträskiin on upotettu myös kuusia kalaturoiksi.